Esteet ja keinot

Teksti erittelee esteitä äidin oman imetystavoitteen saavuttamisessa sekä listaa keinoja, joilla Suomen imetystilannetta voitaisiin parantaa.

Imetystukipuhelimeen tulleiden soittojen sekä imetystukiryhmissä tapahtuneiden kontaktien perusteella olemme keränneet alle koosteen tyypillisistä esteistä jotka vaarantavat imetyksen, silloin kun äiti itse haluaisi sitä jatkaa. Yhdistys on ideoinut joukon keinoja joilla Suomen imetystilannetta voitaisiin parantaa poistamalla näitä esteitä.

1. Esteitä äidin oman imetystavoitteen saavuttamisessa

Terveydenhuoltohenkilökunnan puutteellinen, vähäinen tai puuttuva koulutus. Vain 32% äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajista on saanut peruskoulutuksen imetyksestä eli WHO:n 18h imetysohjaajakoulutuksen. Lääkäreiden koulutukseen ei kuulu imetystä käytännössä ollenkaan.

Tiedetään miksi kannattaa imettää, mutta ei miten sen saa sujumaan. Seurauksena äiti syyllistyy, kun imetys ei sujukaan itsestään. Ei ole lapsen syy, ettei osaa ajaa polkupyörää, jos kukaan ei ole opettanut, tukenut, pitänyt tarakasta hetken kiinni. Ei myöskään ole äidin syy, jos imetys ei suju toivotusti, kun ei ympärillä ole ihmisiä, joiden neuvot ovat oikeita ja tuki rohkaisevaa, äitiin ja vauvaan uskovaa.

Imettävää äitiä on hankalampi hoitaa, koska lääkäri joutuu ottamaan huomioon asian, jota hän ei hyvin tunne. Kun äiti sairastuu, hänet määrätään herkästi keskeyttämään imetys automaattisesti. Imetystä ei pidetä niin tärkeänä, etteikö sitä voisi keskeyttää tai lopettaa lyhyelläkin varoitusajalla. Liian usein lääkäri ei edes yritä selvittää imetyksen sallivia lääkkeitä teratologisesta tietopalvelusta. Lääkäri ei välttämättä edes tiedä palvelun olemassaolosta. Äidit eivät silti saa ohjeita, miten toimia väliaikaisen vieroituksen aikana tai ohjeita korvikkeiden käytöstä. Yllättävä imetyksen keskeytys voi altistaa äidin rintatulehdukselle ja vaikuttaa maidon määrään.

Äidin varhainen töihinpaluu ilman imetyksen ylläpitämisen mahdollistavaa tietoa ja tukea. Imetystä ei tarvitse lopettaa vain töihinpaluun takia.

Imetyksen myytit ja kaupunkilegendat, joita on runsaasti. Voiko A-kupeilla imettää? Isoilla rinnoilla on mahdoton imettää. Minulta ei tule maitoa, koska äidiltäni tai siskoltani ei tullut. Imetys pitää lopettaa, kun vauva saa hampaita. Imetys pitää lopettaa, kun ...

Vauva-arkeen ei saa riittävästi valmennusta. Äidit soittavat Imetystukipuhelimeen kysyäkseen, mikä on normaalia vauvan käytöstä. Epäilyksen on voinut herättää kaksiviikkoisen vauvan tiheä imeminen, mikä kuuluu asiaan alkuviikkoina. Äidille vain ei ole kukaan kertonut, että vastasyntynyt vauva saa käyttäytyä näin, hänen ei tarvitse vielä viihtyä yksin ja syödä neljän tunnin välein. Vauva etsii rinnalta muutakin kuin ravintoa.

2. Keinoja, joilla Suomen imetystilannetta voitaisiin parantaa

Koulutus. Jokaisella äitiys- ja lastenneuvolan työntekijällä (th:t, kätilöt ja lääkärit) pitää olla vähintään perustiedot imetyksestä.

Äitiyspakkauksen imetysopas lähetettävä kaikille äideille, myös niille, jotka ottavat pakkauksen rahana.

Vanhempainvalmennuksen imetysosuus on standardoitava, esimerkiksi luomalla sitä varten yhteinen materiaalipaketti, tai annettava nämä valmennukset koulutettujen imetysohjaajien pidettäväksi

Imetysklinikka, jonne imetyksessä apua hakevat äidit voidaan ohjata. Neuvolalääkäreille velvoite ohjata avun hakijat eteenpäin, mikäli itsellä ei ole imetyksestä koulutusta. Suomessa tarvittaisiin vähintään yksi IBCLC-tasoinen imetysohjaaja tuhatta vauvaa kohti (nyt tämä kansainvälinen koulutus on viidellä).

Rahaa imetystutkimukseen ja sen tuloksista kertomiseen. Korviketutkimuksella ja -mainonnalla on valtavat budjetit, ja näiden toimijoiden intressissä on että mahdollisimman harva imettää ja mahdollisimman vähän aikaa.

Äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodi suomennettava ja terveydenhuoltohenkilöstön saatava koulutusta aiheesta.

Äidille oikeus imetys- ja lypsytaukoihin, jos hän palaa töihin lapsen ollessa alle yksivuotias. Tarvitaan myös neuvolahenkilökunnan lisäkoulutusta, jotta opitaan tukemaan imetystä silloinkin, kun äiti ja vauva ovat erossa toisistaan (lypsäminen, imetyksen tukeminen pulloruokinnan rinnalla jne.).

Pysyvä rahoitus Imetystukipuhelimelle ja vastaajien kouluttamiselle. Sukupolvien ketju imetyksen tukemisessa on katkennut. Tämä vertaistuki korvaa sitä, että imetystä ei enää opita arjessa. Imetystukipuhelimen ja imetystukiryhmien toiminta on kuitenkin vapaaehtoistyötä. Tällä hetkellä yhdistys ei voi maksaa edes kulukorvauksia vapaaehtoisille äideille. Vapaaehtoisten jaksaminen on iso kysymysmerkki tulevaisuudessa.

Mistä rahoitus?

Yllämainituista keinoista useat edellyttävät rahaa. Miksi tämän rahan käyttäminen olisi mielekästä?

On vahvaa tutkimusnäyttöä että imetys ehkäisee lapsen

• sairaalahoitoisia infektioita (mm. rs- ja rota-virus),
• korvatulehduksia,
• myöhempää lihavuutta ja sittemmin lihavuuden seurannaissairauksia,
• lapsuusiän diabetesta, ja
• allergioita ja astmaa.

Imetys vaikuttaa äitiin positiivisesti

• vähentämällä rintasyöpäriskiä,
• vähentämällä muita naisten tyypillisiä syöpiä,
• vahvistamalla äidin itsetuntoa naisena, äitinä, ja lapsensa hoivaajana.

Terveydenhuollon menojen nopea kasvu on yksi suurimpia yhteiskunnallisia uhkakuviamme. Pienillä rahallisilla panostuksilla NYT voidaan vähentää vakavien sairauksien aiheuttamaa mittavaa kustannus- ja työtaakkaa terveydenhuollossa myöhemmin.

Imetys on terveysvalinta. Haluammeko käyttää verorahoja terveyden ylläpitämiseen vai sairauksien hoitoon?

Julkaistu Imetyksen tuki ry:n nettisivuilla 2006.