Uuden täysimetyssuosituksen taustoja ja perusteita

Kuin vuoden täysimetysteeman kunniaksi on myös Suomen sosiaali- ja terveysministeriö antanut aivan äskettäin uuden suosituksen täysimetyksen pituudeksi. Suomi valtiona yhtyy nyt WHO:n ja Unicefin näkemykseen ja suosittelee täysimetystä kaikille vauvoille puolen vuoden ajan.

Kansainvälistä imetysviikkoa vietetään tänä vuonna täysimetyksen merkeissä. Englanninkielinen otsikko "The golden standard" ei käänny helposti, mutta viittaa johonkin erityisen tavoiteltavaan - parhaaseen, mitä tarjolla on. Jokainen tippa äidinmaitoa myös muun ruoan ohella on vauvalle tärkeää, mutta monet imetyksen edut toteutuvat parhaiten, kun äidinmaito on vauvan ainoa ravinto ensimmäisten kuukausien aikana. Täysimetys on myös lähes kaikissa oloissa hygieenisin, terveellisin ja toimitusvarmin tapa ruokkia lapsi.

Mitä on täysimetys?

Täysimetys tarkoittaa sitä, että vauva saa ravintonsa täysin äidin rinnasta. Tieteellisiä tutkimuksia arvioidessa Maailman terveysjärjestö WHO käyttää termiä "täysimetys" (exclusive breastfeeding), kun vauva ei saa mitään muuta ruokaa tai juomaa, ei edes lypsettyä äidinmaitoa - mutta voi saada tarvittavat ravintolisät kuten vitamiinit tai lääkkeet. "Predominant breastfeeding" eli enimmäkseen imetetty vauva saa pääasialliseksi ravinnokseen rintamaitoa, mutta sen lisäksi vettä tai vesipohjaisia juomia tai esimerkiksi hedelmämehuja.

Tavallisen imettävän äidin ei tarvitse ajatella asiaa tieteellisellä tarkkuudella. Vauvaansa voi pitää terveellisyyden, turvallisuuden ja helppouden kannalta täysimetettynä, vaikka tämä olisikin saanut synnytyssairaalassa pieniä lisämaitoannoksia tai satunnaisesti korviketta pullosta. Tosin imetyksen ja äidinmaidon vaikutuksiin vauvan suolistossa ja elimistössä saattavat vaikuttaa jo ensimmäiset, pienet määrät "vierasta ainetta".

Jos vauva ei ole vielä aloittanut kiinteitä ruokia, hän on joko täysimetetty, osittaisimetetty (osittain korviketta, osittain rintamaitoa) tai saa äidinmaidonkorviketta.

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö antanut aivan äskettäin uuden suosituksen täysimetyksen pituudeksi. Suomi valtiona yhtyy nyt WHO:n ja Unicefin näkemykseen ja suosittelee täysimetystä kaikille vauvoille puolen vuoden ajan. Imetystä ylipäätään suositellaan vuoden ikään asti - uudessa suosituksessa on siis kysymys kiinteiden aloittamisiän myöhenemisestä entiseen verrattuna. Mitä uutta hyvää uusi suositus suomalaisille vauvoille tuo? Entä miten muutetaan suositukset käytännöiksi?

Imetyssuositusten lyhyt historia

Monet uskovat edelleen, että vuodelta 1997 peräisin oleva suomalainen suositus täysimettää 4-6 kuukautta oli "joku EU:n direktiivi" , ja että mössöt ja vellit on oikeasti ihan hyvä aloittaa vanhaan malliin viimeistään kolmen kuukauden iässä. EU-yhteys pätee sikäli, että Euroopan unioniin liittymisen myötä Suomen täytyi valtiona sitoutua saattamaan suositukset tietylle standarditasolle. Vanha täysimetyssuositus ei kuitenkaan ollut mikään ranskalaisesta tai saksalaisesta hatusta vetäisty "Euroopan tapa", vaan Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus. Sen takana on aikansa paras tieto ja tieteellinen tutkimus imetyksen eduista ja ihanteellisesta kiinteiden aloitusajasta.

Tutkimustiedon kertyessä ensin Unicef, sitten WHO muuttivat 2000-luvun alussa täysimetyksen pituuden "noin puoleksi vuodeksi". Puolen vuoden täysimetyksen jälkeen imetystä suositellaan jatkettavaksi ainakin kahden vuoden ikään muun ruoan ohella. Monet valtiot muuttivat omat suosituksensa saman tien. Suomessa ei uuteen suositukseen heti tartuttu.

Ainakin Suomen Lastenlääkäriyhdistys lausui käsityksenään, että uusiin suosituksiin ei ole tarvetta, koska ne koskevat pikemminkin kehitysmaita kuin Suomea. Lastenlääkäriyhdistyksen mielestä täysimetyssuosituksen pidentäminen on turhaa, koska imettävät äidit eivät siihen kuitenkaan yllä ja pahoittavat mielensä tavoitteista, joita eivät saavuta.

Lastenlääkäriyhdistyksen mielipiteestä huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi syyskuussa 2004 uudistetun painoksen lasten ravitsemussuosituksista. Uudessa ravitsemussuosituksessa on entistä pidempi täysimetyssuositus eli ns. kiinteää ruokaa kehoitetaan antamaan imetetyille vauvoille vasta noin puolen vuoden iässä. Myös imetyksen kokonaispituuden suositeltu kesto on ilmaistu nyt hiukan eri lailla. Ennen suositeltiin imetystä "6-12 kk ikään" mutta nyt "noin vuoden ikään". Tässä kohdassa Suomi ei vielä seuraa WHO:n linjaa jonka mukaan imetystä on hyvä jatkaa ainakin kahden vuoden ikään.

Maailman terveysjärjestö perustelee

Unicef ja myöhemmin WHO näkivät luultavasti uusien imetystavoitteiden tarpeen konkreettisimmin kehitysmaissa. Imetys voi köyhissä oloissa olla vauvalle elämän ja kuoleman kysymys. Tärkein ja tieteellisesti selvästi osoitettu kuuden kuukauden täysimetyksen terveydellinen vaikutus on, että se ehkäisee tehokkaasti vatsan ja suoliston infektioita eli muun muassa monen vauvan kuolemaksi koituvia ripulitauteja.

WHO kuitenkin korostaa, että se haluaa varmistaa parhaan mahdollisen ravinnon kaikille maailman lapsille niin kehitys- kuin teollisuusmaissa. Vaikka neljän ja kuuden kuukauden täysimetyksen vertailuun soveltuvia tutkimuksia on melko vähän, pidemmän täysimetyksen ehkäisevä vaikutus vatsan ja suoliston ja hengitysteiden infektioihin myös teollisuusmaissa on todistettu aukottomasti. Lisäksi on viiteitä siitä, että pitkä täysimetys saattaa pienentää kätkytkuoleman riskiä, vähentää atooppista ihottumaa, vaikuttaa edullisesti hermoston kehitykseen, ehkäistä ylipainoa sekä suojata lasta eräitä myöhemmin ilmaantuvia kroonisia tauteja, kuten I-tyypin diabetesta ja crohnin tautia vastaan. Usein esitetylle huolelle, että pitkä täysimetys heikentää vauvojen kasvua, ei ole löytynyt perusteita.

WHO:n asiantuntijakomissio, joka otti kantaa imetyssuosituksiin ja päätyi kuuden kuukauden täysimetyssusositukseen, huomautti, että kaikki äidit eivät halua tai pysty seuraamaan tätä suositusta, ja myös heidän vauvojensa mahdollisimman hyvään ravitsemukseen tulee kiinnittää huomiota. Vauvojen kasvua ja terveydentilaa tulee muutenkin seurata yksilötasolla, kun suositukset koskevat väestöä kokonaisuudessan. On mahdollista, että jotkut lapset hyötyvät kiinteiden ruokien tarjoamisesta aikaisemminkin.

Täysimetyssuositus jää maailmanlaajuisesti kauas toteutumisesta. WHO:n imetystietorekisterissä 94 eri maan lapsista on täysimetettyjä edes neljän ensimmäisen kuukauden ajan vain 35 prosenttia. Suomessa täysimetettyjä on lapsista neljän kuukauden iässä alle 20 prosenttia. Toisaalta on runsaasti näyttöä siitä, että imetysluvut voivat nousta nopeastikin, jos valtiot kiinnittävät huomiota imetyksen tärkeyteen, ja valistukseen ja imetyksen tukemiseen panostetaan. Yksi uuden suosituksen tarkoituksista onkin kannustaa valtioita parantamaan imetyksen asemaa ja tukemaan imettäviä naisia.

Lähteet:

The Optional Duration of Exclusive Breastfeeding - A Systematic Review, WHO 2002 (katsaus tieteellisiin tutkimuksiin 4 tai 6 kk:n täysimetyksen vaikutuksista)

Report of The Expert Consultation on The Optimal Duration of Exclusive Breastfeeding, WHO 2002 (asiantuntijakomission näkemys edellä mainittujen tieteellisten tutkimusten pohjalta)

Nutrition Data Bank - Global Data Bank on Breastfeeding nettisivut 3.9.2004 (WHO:n ravitsemustilastoja keräävä elin)

Hasunen, Kaija: Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2000 (STM:n julkaisuja)

WHO:n dokumentit löytyvät Internetistä sivuilta www.who.int sisäisen haun kautta

Tavoitteista totta

Lastenlääkäriliiton kielteinen kanta kuuden kuukauden täysimetystä kohtaan osoittaa, että monilta terveydenhuollon johtavissa asemissa olevilta ihmisiltä puuttuu joko tieto tai ymmärrys siitä, että imetyslukuihin ja imetyksessä onnistumiseen on mahdollista vaikuttaa. Yhdenkään äidin imetyksen pituutta ei ole tähtiin etukäteen kirjoitettu.

Miksei täysimetys sitten useinkaan toteudu lainkaan ja jää joka tapauksessa yleensä suosituksia lyhyemmäksi? Äidit, terveydenhuollon ammattilaiset, perheet ja niitä ympäröivät ihmiset eivät useinkaan kerta kaikkiaan tiedä mitä, ja millaista täysimetys on, tai että täysimetyksellä on merkitystä. Ihmiset eivät tiedä, kuinka imetys saadaan sujumaan, kuinka se saa parhaan alun, ja mitä tehdä, kun imetyksessä kohtaa ongelmia. Monet luulevat, että kullakin äidillä on maitoa jokin vakiomäärä, joka harvoin "riittää" puolen vuoden täysimetykseen. Kaupallinen korvikkeiden ja lastenruokien markkinointi luo mielikuvaa, että teolliset valmisteet ovat vauvalle "ihan yhtä hyviä" ja jopa parempia kuin äidinmaito, tai että "kaikki vauvat käyttävät näitä tuotteita".

Suositusten tarkoitus ei tietenkään ole sanella kenellekään, miten imettää. Matka Yhdistyneiden kansakuntien asettamaan tavoitteeseen, että 4-kuisista vauvoista olisi täysimetettyjä 85 prosenttia, on Suomessa pitkä. Voimme kuitenkin toivoa, että yhä useampi suomalainen vanhempi saa kokea kuinka helppoa, edullista ja rentoa imettäminen - täysimetyskin - neljän ja kuuden kuukauden välillä on. Monelle voi tulla jopa yllätyksenä, että puolivuotiaan vauvan imettäminen ei ole lainkaan niin sitovaa ja aikaavievää kuin alle kolmikuisen. WHO:n raportoimat tutkimukset antavat myös viitteitä hyödyistä äidille: pidempi täysimetys saattaa vaikuttaa gynekologisia syöpiä ehkäisevästi ja edesauttaa äidin painon putoamista raskautta edeltäviin lukuihin.

Maailman imetysviikon organisoi yhteistyössä WHO:n kanssa kansainvälinen imetysjärjestöjen yhteistyöelin WABA (World Alliance for Breastfeeding Action) ja sitä vietetään Pohjoismaissa perinteisesti viikolla 42 eli tänä vuonna lokakuun 11. - 17. päivinä.

Karla Loppi

Tämä artikkeli on julkaistu Imetysuutisia-lehdessä, julkaisija Imetyksen tuki ry, nro 2/2004, artikkelia saa lainata lähteen mainiten epäkaupallisiin tarkoituksiin.