Imetystietoa perheille
Askarruttaako imetys? Miten vauvan käyttäytyminen liittyy imetykseen, miten toimia maitomäärän lisäämisen kanssa?
Tietoartikkeleista löytyy paljon näyttöön perustuvaa tietoa imetysarjen tueksi. Suurin osa artikkeleista on julkaistu yhdistyksen Imetysuutisia-jäsenlehdessä vuosien mittaan. Artikkeleita saa jakaa, kunhan lähteen mainitsee selvästi.
10 faktaa unesta
Imetysuutisia-lehti kysyi numerossaan 2/2010 tärkeitä kysymyksiä unesta dosentti Tarja Stenbergiltä Helsingin Yliopistolta.
Imetyksen ensipäivät
Pieni vastasyntynyt pystyy jo paljoon, jos hänelle vain annetaan mahdollisuus. Kaikki aistit toimivat jo kohdussa: vauva näkee, kuulee, haistaa, maistaa ja tuntee. Vauvalla on kyky imeä rintaa ja ilmaista itseään ilmein ja äänin.
Mutta vauva se vain nukkuu
Eräs yleisimmistä imetyksen alkuongelmista on se, että vauva ei ime riittävästi. Häntä ei saa hereille, tai hän imee liian harvoin, tai on rinnalla jatkuvasti mutta imee heikosti ja enimmäkseen torkkuu.
Vauvaa vanhemmat maitolapset
Suomen lastenlääkärien virallinen suositus imetyksen pituudeksi on yhteen vuoteen asti. Sen pidempää imetystä ei suorastaan kielletä, mutta virallisesti katsotaan, ettei yli yksivuotias lapsi saa imetyksestä mitään erityistä hyötyä. Onko näin? Miksi moni imettää vielä kaksi-, kolme... jopa seitsemänvuotiasta lasta? Millaista se on?
Miten imetys ja neuvola kohtaavat?
Monenlaisia tarinoita on kuultu neuvolasta ja imetyksestä - joku on saanut "tädiltä" pulmiinsa niin loistavat vinkit ja juuri oikeat tukevat sanat, että kiittää neuvolaa koko imetyksensä onnistumisesta. Toinen on järkyttynyt "neljän tunnin välein viisi minuuttia kerrallaan" -ohjeista , joita ei ehkä itse edes harkinnut noudattaa, muttei haluaisi muillekaan moista neuvottavan. Tässä artikkelissa valotetaan terveydenhoitohenkilöstön näkökulmasta, miten imetys ja neuvola kohtaavat ja millaista imetys– ja muutakin tukea terveydenhoitajat voivat lapsiperheelle tarjota.
Läheisyys auttaa suuritarpeista vauvaa
Tunnetko vauvan, joka itkee heti jos hänet laskee hetkeksikin sylistä, "asuu rinnalla ympäri vuorokauden" ja nukkuu korkeintaan varttitunnin pätkissä? Tämä ei välttämättä tarkoita, että jokin olisi vialla. Vauva on ehkä heitä, joita sanotaan "suuritarpeisiksi" (high need) lapsiksi.
Kun imetys tekee kipeää
Yleisimmät imetyskivun syyt ovat vauvan huono imuote, sammas tai rintatulehdus. Imetys ei kuitenkaan saisi koskaan sattua. Kipu on merkki siitä, että jotain on vialla.
Imetys sektion jälkeen
Usein luulleen, että sektio tekee imetyksen aloittamisesta hankalaa tai viivästyttää maidon erittymisen käynnistymistä. Imetys käynnistyy sektion jälkeen aivan samalla tavalla kuin alatiesynnytyksenkin jälkeen. Tärkeää on saada vauva rinnalle mahdollisimman nopeasti synnytyksen jälkeen.
Osittaisimetys: Mitä, miten, milloin?
Osittaisimetys ei ole täysimetyksen vastakohta, vaan imetystä muun ohella ja oikein arvokasta sekä vauvalle että äidille. Osittaisimetykseksi kutsutaan tilannetta, kun vauva saa äidinmaidon lisäksi muutakin ravintoa, joko äidinmaidonkorviketta tai kiinteitä ruokia.
Asiaankuuluvat rytmihäiriöt
Vauva on luonnostaan rytmitön. Vanhemmat pääsevät helpommalla, kun muokkaavat omaa elämäänsä vauvan mukaan. Vastasyntyneen aikakäsitys on kehon määräämä. Hän nukkuu silloin, kun nukuttaa, on hereillä silloin, kun on virkeä ja haluaa ravintoa silloin, kun hänellä on nälkä. Vauvalla kohdussa ollut rytmi jatkuu jonkin aikaa myös syntymän jälkeen. Kohdussa napanuora ruokki vauvaa vuorokaudet läpensä, joten on ihan ymmärrettävää, että sopeutuminen kellon mukaan tapahtuvaan ruokailuun ei heti onnistu.
Äidinmaito - hammaspeikkojen herkkuruokaa?
Monet äidit ovat sukulaisiltaan, tuttaviltaan tai terveydenhuollon ammattilaisilta kuulleet, miten imetystä tulisi vähentää tai lapsi peräti vieroittaa rinnasta siinä vaiheessa, kun ensimmäiset helmihampaat ilmestyvät pieneen suuhun. Perusteluksi voidaan maalata kauhukuvia suuhun mätänevistä hampaista, jotka imetyksestä johtuen jatkuvasti altistuvat happohyökkäykselle, myös öisin.