Imetyksen tuki ry

7.4.2004 Maarit Kuoppala (maarit.kuoppala (at) iki.fi)

Vauva tutkimusobjektina

Helsingin K�til�opistolla on alkamassa FinDia-tutkimus. Tiedotteen mukaan tutkimuksessa selvitet��n voidaanko diabeteksen riski� v�hent�� poistamalla lehm�nmaidon insuliini vauvojen ensimm�isten 6 kuukauden ruokavaliosta. Tutkimuksessa vauvoille annetaan ilmaista lehm�nmaitopohjaista korviketta. Muissa tutkimuksissa on havaittu mm., ett� v�hint��n 4 kk t�ysimetetyill� on pienempi riski sairastua lapsuusi�n diabetekseen kuin niill� vauvoilla, joita on t�ysimetetty v�hemm�n kuin 2 kk (esim. Kimpimaki et al, 2001, ks. my�s Sadauskaite-Kuehne et al 2004), .

Tutkimustiedotteen mukaan varhainen altistuminen lehm�nmaitopohjaiselle korvikkeelle lis�� diabetes-riski�, toisin sanoen pitk� t�ysimetys v�hent�� sit�. WHOn suosituksen mukaan ihanteellinen kesto t�ysimetykselle on lapsen ja �idin terveyden kannalta 6 kk ja imetyksen kokonaiskestoksi muun ravinnon ohella WHO suosittaa v�hint��n kahta vuotta (www.who.int/inf-pr-2001/en/note2001-07.html). Suositus koskee kaikkia maita.

FinDia- tutkimus lienee l��ketieteellisi� tutkimuksia koskevan lain tarkoittamassa mieless� l��ketieteellinen tutkimus, koska tiedotteessa kerrotaan tavoitteeksi diabeteksen riskin v�hent�miseen liittyv�n tiedon saaminen ja koska tutkimuksessa puututaan lapsen ruokavalioon (ravintointerventio). Tiedotteen mukaan FinDia-tutkimukseen halutaan lapsia, joilla on diabetekselle altistava kudostyyppi. T�m�n kudostyypin kerrotaan olevan noin viidesosalla v�est�st�, ja heill� riskiksi sairastua lapsuusi�n diabetekseen kerrotaan noin 5 %. Toisin sanoen riski on noin 1 % koko v�est�st�.

Tiedotteesta ei k�y ilmi, onko kyseess� l��ketutkimus, jota L��kelaitos valvoo. Matkaltaan puhelimitse tavoitetun Kuopion tutkimuksesta vastaavan l��k�rin mukaan tutkimus ei olisi l��ketutkimus. Muilla kuin l��ketutkimuksilla ei Suomessa n�yt� olevan valvovaa viranomaista lainkaan. N�iden tutkimusten keskeytysvaltuutusta ei n�yt� olevan s��detty kenellek��n muulle kuin tutkimuksesta vastaavalle henkil�lle, toisin kuin kliinisille l��ketutkimuksille (L��kelaitos), alkiotutkimuksille (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ja el�inkokeille (L��ninhallitus).

Tutkimus on jo meneill��n Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Keski-Suomen keskussairaalassa. K�til�opistolta saatujen suullisten tietojen mukaan varsinaiseen tutkimukseen tarvitaan 1000 lasta, joilla on alttiusperim� ja jotka jatkavat tutkimuksessa kahden vuoden ajan. T�h�n tarvitaan noin 5000 suostumusta, mik�li yksik��n perhe ei keskeyt�. K�til�opistolla syntyy vuositasolla noin 5000 lasta.

K�til�opistolla toteutettavan tutkimuksen yhteyshenkil�iksi tiedotteessa annetaan tutkimuksesta vastaava l��k�ri, tutkimushoitaja ja tutkimuksen johtaja. Esitteess� on Kansanterveyslaitoksen logo.

Tutkimuksen toimeksiantajaa ei kerrota, ei my�sk��n lain mukaista tutkimuksesta vastaavaa henkil��. Tosin j�lkimm�ist� ehk� tarkoitetaan termill� �tutkimuksesta vastaava l��k�ri�.

Olen 3 lapsen �itin� kiinnostunut tutkimuksesta, ja aloin selvitt�� vauvan tiet� tutkimusobjektiksi. T�m� kiinnostaa, koska jokaista lastamme on pyydetty mukaan johonkin l��ketieteelliseen tutkimukseen. Esikoisen kanssa olimme mukana. Jos kielt�ytyy tutkimuksista, sit� joutuu selitt�m��n hiekkalaatikolla toisille �ideille. �Kyll�� on helpompi sanoa kuin �ei�.

Kerron tarinan, joka perustuu Findia-tutkimukseen tutustumisen yhteydess� selvinneisiin tosiasioihin. Tarinan lomassa esittelen my�s niin l��k�reiden eettisi� ohjeistoja, Suomen lains��d�nt�� kuin kansainv�lisi� sopimuksiakin.

�iti on raskaana. H�n haluaa lapselleen parasta, varoo sy�misi��n, noudattaa neuvolan ohjeita - lopettaa lauantaiherkkunsa homejuustot ja vakuumipakatun kalan sy�nnin listeriavaaran vuoksi. Ensikertalaisena h�n soittaa terveydenhoitajalleen niin n�r�styksest� kuin lapsensa ensimm�isest� potkustakin.

Raskauden puoliv�liss� �idille annetaan paperi. Sen otsikkona on "TIEDOTE FINDIA-TUTKIMUKSESTA". Terveydenhoitaja ei p��ssyt asiaa koskevaan koulutustilaisuuteen, joten h�n antaa �idille tiedotteen ja kertoo muistinvaraisesti kollegansa mainitsemat p��asiat. Terveydenhoitaja pyyt�� tutustumaan paperiin kotona, ja soittamaan siit� l�ytyv��n puhelinnumeroon, mik�li kysytt�v�� tulee. Diabetes on yll�tt�v�n yleist� Suomessa, sanoo terveydenhoitaja.

Lainauksia Maailman l��k�riliiton Helsingin julistuksen 10.5.2001 vahvistetusta suomennoksesta
(www.laakariliitto.fi/etiikka/helsinginjulistus.html):

"Ihmiseen kohdistuvan l��ketieteellisen tutkimusty�n eettiset periaatteet:
B. L��KETIETEELLISEN TUTKIMUSTY�N PERUSPERIAATTEET
[...]
12. Tutkittavien tulee olla vapaaehtoisia, jotka ovat antaneet tietoon perustuvan suostumuksensa tutkimukseen.
[...]
14. Hankkiessaan tietoon perustuvaa suostumusta l��k�rin tulee olla erityisen varovainen, jos tutkittava on h�neen riippuvuussuhteessa tai tutkittava voi tuntea olevansa velvollinen suostumaan. T�llaisessa tapauksessa on tietoon perustuvan suostumuksen hankkiminen uskottava asiaan perehtyneelle l��k�rille, joka ei osallistu tutkimukseen ja on t�ysin riippumaton t�st� suhteesta.

15. Jos tutkittava ei ole oikeustoimikelpoinen, jos h�n ei fyysisen tai henkisen vajavuuden vuoksi kykene antamaan suostumustaan tai jos h�n on lain mukaan alaik�inen, tutkijan on saatava tietoon perustuva suostumus h�nen laillisesti valtuutetulta edustajaltaan asiaa koskevien lakien mukaisesti.
[...]"

Kysymyksi�:
Miksi terveydenhoitaja kertoo �idille tutkimuksesta, miksi ei l��k�ri?

Miksi suostumus pyydet��n neuvolassa, johon �idill� on monenlaisia siteit�? �iti saattaa pel�t�, ett� h�n leimautuu hankalaksi asiakkaaksi, mik�li h�n kielt�ytyy.

�itiysavustuslaki 28.5.1993/477, 2 � 1 momentti:
"Oikeus avustukseen
Oikeus �itiysavustukseen on naisella, jonka raskaus on kest�nyt v�hint��n 154 p�iv��. Avustuksen saamisen edellytyksen� on lis�ksi, ett� nainen ennen raskaudentilansa nelj�nnen kuukauden p��ttymist� on k�ynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa tai l��k�rin vastaanotolla.
[...]�

Kysymyksi�:

Suurin osa �ideist� hoitaa �itiysavustuslain tarkoittaman terveystarkastuksen k�ym�ll� neuvolassa ja on t�ten my�s taloudellisesti sidoksissa neuvolaan. Eik� tutkittava ole neuvolaan riippuvuussuhteessa?

"C. HOITOON LIITTYV��N L��KETIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN SOVELLETTAVAT ERITYISPERIAATTEET
4. L��k�rin on kerrottava potilaalle, mik� osuus hoidosta on tutkimukseen liittyv��. Potilaan kielt�ytyminen ei saa vaikuttaa potilas-l��k�risuhteeseen."

Kysymyksi�:
Miten on perusteltu julkisen terveydenhuollon, sen henkil�st�n ja tilojen k�ytt�minen t�llaisen tutkimuksen osana? Miten julkisen terveydenhuollon k�ytt�j� voi erottaa terveydenhuoltoon ja ulkopuoliseen tutkimukseen liittyv�t toimenpiteet toisistaan?

Miten vastasynnytt�nyt tiet��, mik� rooli tutkimushoitajalla, joka liikkuu sairaalassa k�til�iden ja lastenhoitajien seassa, on?

Raskausaikana �idin saamilla imetystiedoilla on merkitt�v� vaikutus imetykseen. Miten neuvolan terveydenhoitaja voi samanaikaisesti v�litt�� imetystietoutta ja kertoa korviketutkimuksesta asianmukaisesti?

Tiedotteessa ei kerrota, miten tutkimukseen osallistuminen vaikuttaa raskausajan seurantaan. Miksi?

�iti ottaa tiedotteen mukaansa. H�n haluaa lukea sit� kotonaan miehens� kanssa ennen allekirjoitusta. Onhan lomakkeessa rivi my�s is�n allekirjoitukselle.

Kotona tiedotetta luetaan tarkkaan. Toinen kappale:
"Tutkimuksen tarkoitus
Er��t Suomessa ja ulkomailla tehdyt tutkimukset ovat viime vuosina viitanneet siihen, ett� lyhyt yksinomainen imetysaika ja varhainen �idinmaidonkorvikkeiden aloitusik� saattavat lis�t� alttiutta sairastua my�hemmin diabetekseen. FinDia-tutkimuksessa selvitet��n, voidaanko diabeteksen riski� v�hent�� poistamalla lehm�nmaidon insuliini vauvojen ensimm�isen 6 kuukauden ruokavaliosta."

Is� kysyy: "Eik�s siin� yhdess� lehdess� sanottu, ett� �idinmaito on parasta ravintoa, ja ett� Suomessa suositellaan imetyst�. Mit� t�m� nyt tarkoittaa? Milloin sille lapselle sit� lehm�nmaidon insuliinia annetaan?"
"Se saa sit� tavallisesta korvikkeesta. Ne on tehty lehm�nmaidosta", vastaa �iti.
"Eik� niit� lapsia saa imett��?", ihmettelee is�. "Kyll� mun sisaren lapsia ainakin imetettiin ainakin vuosi. 'Lyhyt yksinomainen imetysaika...', mit� t�� on?", mutisee h�n.
"Erittyyk�h�n mun juoman maidon insuliini �idinmaitoon, jos m� imet�n?", pohtii �iti.
"Miksi t�� pit�� p��tt�� jo nyt?", kysyy is�.

Kysymyksi�:
Miksi k�ytet��n vaikeasti ymm�rrett�v�� sanontaa �lyhyt yksinomainen imetys�? Asiaa tuntemattomalle saattaa muotoilusta tulla vaikutelma, ett� imetys ylip��ns� on yhteydess� lis��ntyneeseen riskiin. Miksei k�ytet� selke�� sanaa �t�ysimetys�, ja kerrota vaikka, ett� alle 4 kk t�ysimetetyill� on suurempi riski sairastua? Eik� erityisesti esikoisvanhempia varten pit�isi k�ytt�� selkeit�, yleisesti k�yt�ss� olevia ilmaisuja?

Miksi t�ss� ei mainita suomalaista imetyssuositusta (4-6 kk t�ysimetyst� ja osittaisimetyst� vuoden ik��n asti)?

Voiko �iti t�ytt�� suostumuslomakkeen ja j�tt�� sen neuvolaan toimitettavaksi K�til�opistolle esitietolomakkeiden mukana?

Lainauksia Maailman l��k�riliiton Helsingin julistuksen 10.5.2001 vahvistetusta suomennoksesta
(www.laakariliitto.fi/etiikka/helsinginjulistus.html):

"C. HOITOON LIITTYV��N L��KETIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN SOVELLETTAVAT ERITYISPERIAATTEET

Potilaan hoitoon voi yhdist�� l��ketieteellisen tutkimuksen vain silloin, kun siihen oikeuttaa tutkimuksen mahdollinen sairauksien ehk�isyyn liittyv�, diagnostinen tai hoidollinen arvo. Hoidon yhteydess� teht�v��n l��ketieteelliseen tutkimukseen on sovellettava erityisperiaatteita suojelemaan tutkittavina olevia potilaita.�

Kysymyksi�:
Mit� t�ss� tutkimuksessa k�ytett�v�t vastasyntyneit� (ja imett�vi� �itej�) suojelevat erityisperiaatteet ovat?

Sama l�hde:
�2. Uuden menetelm�n etuja, tehoa, riskej� ja siit� aiheutuvaa rasitusta punnittaessa vertailukohteina tulee olla parhaat ennest��n k�yt�ss� olevat sairauden ehk�isy-, toteamis- ja -hoitomenetelm�t. T�m� ei est� lumel��kkeen k�ytt�� eik� hoitamatta j�tt�mist� tutkimuksissa silloin, kun sairauteen ei ole n�ytt��n perustuvaa ehk�isy-, toteamis- tai hoitomenetelm��."

Kysymyksi�:
"Paras ennest��n k�yt�ss� oleva" diabeteksen ehk�isymenetelm� on pitk� t�ysimetys. Miksi parasta ei k�ytet� tutkimuksessa? Miksi parasta menetelm�� ei esitell� selke�sti? (Ks. esim. Kimpim�ki et al., 2001).

Miksi tiedotteessa ei sanota, ett� pitk� t�ysimetys v�hent�� alttiutta sairastua my�hemmin diabetekseen?

Miksi tiedotteessa ei sanota, ett� �idinmaidossa ei ole lehm�nmaidon insuliinia eik� �idin nauttimissa maitotuotteissa tai naudanlihassa oleva lehm�nmaidon insuliini erity �idinmaitoon?

Miksi tiedotteessa ei sanota, ett� �idinmaidossa on ihmisen insuliinia, ja ett� joidenkin tutkimustulosten mukaan insuliini on t�rke�� kehitykselle?

Miksi vertailuryhm�n� ei ole 6 kk:n tai 4-6 kk t�ysimetyst� ja ryhm��, joka siirtyy suoraan �idinmaidosta tavallisiin maitotuotteisiin?

Onko tavanomaisen korvikkeen ja diabeteksen v�lisest� yhteydest� jo tutkimusn�ytt��? Onko eetisesti oikein testata tavanomainen korvike uudelleen? Miksi n�ist� aiemmista tutkimuksista ei kerrota tiedotteessa?

Kun varhaisella korvikkeen k�yt�ll� tiedet��n olevan yhteys diabeteksen puhkeamiseen, eik� tutkimuksessa ole kyse hoitamatta j�tt�misest� tai tahallisesta sairauden aiheuttamisesta, kun ei kerrota suositusten mukaisen t�ysimetyksen vaikutuksista riskiin?

Imetystietoutta saadaan neuvolasta kohtalaisesti tai jokseenkin v�h�n (Hannula 2003). Oletetaanko t�ss� tiedotteessa, ett� �ideill� on jo kohtalaisen hyv�t tiedot imetyksest� ja korvikeruokinnasta? Miksi?

Tulevat vanhemmat lukevat tiedotetta eteenp�in:

"Tutkimuksen kohderyhm�
Tutkimukseen pyydet��n mukaan vastasyntyneet lapset, joilla napaverin�ytteen perusteella on lis��ntyneeseen diabetesalttiuteen viittaava perim� ja joiden vanhemmilla tai sisaruksilla ei ole insuliinihoitoista tyypin 1 diabetesta."

"Kato, napaverin�yte pit�� ottaa heti syntym�n j�lkeen. Siksi t�� pit�� p��tt�� jo nyt.", vastaa �iti.
"Mutta eik�s sen suostumuksen voisi antaa sitten, kun se napaverin�yte on jo otettu ja tiedet��n se perim�?"
"Ei, kun se pit�� kai allekirjoittaa ennen kun napaverin�yte otetaan.�
"No, mit� sitten tapahtuu?", kysyy is�.

Odottajat lukevat edelleen:

"Lapset saavat ensisijaisesti �idinmaitoa, mutta mik�li lis�maidon anto on tarpeen, k�ytet��n tavallisen korvikkeen sijasta tutkimuskorviketta."

"Hei, m� saan imett��! Miksei ne sit� heti sanoneet?", kysyy �iti.
"Niin, min�kin jo luulin, ettei saa imett��. Milloin sit� lis�maitoa pit�� antaa?"
�Eik� siin� sanota?"
"En min� ainakaan l�yd�...", lukee is� edelleen.

Kysymyksi�:
Mit� lapsille annetaan lis�maidoksi sairaalassaoloaikana?

Miksi sama maito � itse hankittuna � ei k�y sin� aikana, kun odotetaan napaverin�ytteen tulosta?

Laki l��ketieteellisest� tutkimuksesta 9.4.1999/488, 6 � 1 momentti:

�Tutkittavan suostumus
Ihmiseen kohdistuvaa l��ketieteellist� tutkimusta ei saa suorittaa ilman tutkittavan kirjallista, tietoon perustuvaa suostumusta. T�st� voidaan poiketa, jos suostumusta ei asian kiireellisyyden ja potilaan terveydentilan vuoksi voida saada ja toimenpiteest� on odotettavissa v�lit�nt� hy�ty� potilaan terveydelle. �

STM:n p��t�s imev�isen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta (807/1994), 2 �:

"...kirjallisen ja muun neuvonta-aineiston, [...] tulee sis�lt�� tietoja seuraavista asioista:
[...]

ohjeita menettelyst� rintaruokinnan ongelmatilanteissa
osittaisen pulloruokinnan aloittamisen haitallinen vaikutus rintaruokintaan
vaikeudet p��t�ksen muuttamisessa, jos on luopunut rintaruokinnasta
[...]�

Kysymyksi�:
Tutkimuksessa keskeist� on imev�isen ruokinta. Saako �iti my�s mukaansa tietoa n�ist� asiosta?

Eik� t�llaisen esitteen pit�isi olla tiedotteen liitteen�? Miten muuten �iti voi tehd� tietoon perustuvan ratkaisun jo raskausaikana?

Lainaus Hannula 2003 (viitteet l�ytyv�t v�it�stutkimuksen l�hdeluettelosta):

"Terveydenhoitajien motivaatio imetysohjaukseen lis��ntyi Suomessa Ratian (Ratia 1998) laadullisen pro gradu - tutkimuksen mukaan imetysohjauskoulutuksen avulla. Kokemusten vaihto muiden terveydenhoitajien kanssa ja ryhm�st� saatu tuki lis�siv�t valmiuksia kohdata asiakkaita yksil�llisesti. Suomessa sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja k�til�iden koulutukseen on kuulunut vain muutamia tunteja imetyksest� 1980- ja 1990 luvulla (Ammattikasvatushallitus 1987; Opetushallitus 1992). Tuntim��r� on pieni ottaen huomioon imetysohjauksen vaativuus. K�til�koulutukseen on nyky��n joidenkin ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa lis�tty pakollisena WHO:n 18 tunnin imetysohjaajakoulutus, osassa terveydenhuollon ammattikorkeakouluja koulutusta tarjotaan eri koulutusryhmille vapaasti valittavana tai sit� ei tarjota lainkaan."

Tyypillinen "menettelyst� rintaruokinnan ongelmatilanteissa" on neuvo "ota yhteytt� neuvolaan". Opiskelijat vahvistavat em lainauksen tiedon: heilt� saatujen tietojen mukaan er�iss� ammattikorkeakouluissa annetaan kaksi (2) tuntia opetusta imetyksest� (tarkempi viite puuttuu, koska oppilaitokselta ei ole saatu vastausta tiedusteluihin). Osaavatko neuvolan terveydenhoitajat auttaa esim. maitom��r�n lis��misess� ja imemisotteen tarkistamisessa?

Neuvolan puhelinaika on tyypillisesti klo 12-13, ja silloinkin usein varattu. Minne �iti ottaa imetysongelmissaan yhteytt� tuon ajan ulkopuolella, viikonloppuisin ja �isin? Moneenko imetystukipuheluun em. ajan tulisi riitt��?

"Niin, me saadaan sairaalasta mukaan muutama litra korviketta, silt� varalta, jos me tarvitaan lis�maitoa ennen kuin se napaverin�yte on tutkittu", muistelee �iti neuvolassa kuulemaansa. "Sitten, jos vauvalla on tuo alttiusperim�, me saadaan puolen vuoden ilmaiset korvikkeet. Joku sanoi, ett� korvikkeeseen menee vuodessa noin 600 euroa. Ajattele, kolmensadan s��st�!"

"Mutta mun sisko sano, ett� sen lapset sai sairaalassa luovutettua �idinmaitoa ja sit ne p�rj�skin ihan �idinmaidolla. Se kuulemma pienent�� rintasy�p�riski�, mun �idill�h�n oli rintasy�p�." (*)

(*)The Collaborative Group on Hormonal Factors in Breast Cancer (2002). Breast cancer and breastfeeding: collaborative re-analysis of individual data from 47 epidemiological studies in 30 countries, including 50,302 women with breast cancer and 96,937 women without the disease. Lancet, 360: 187-195 toteaa mm., ett� jos l�nsimaiset naiset synnytt�isiv�t keskim��rin 2.5 lasta ja imett�isiv�t heit� 12 kk pidemp��n kuin nyt, rintasy�p��n sairastuvuus v�henisi 11% vuodessa.

Laki l��ketieteellisest� tutkimuksesta 9.4.1999/488 6�, 2. momentti:

"Tutkittavalle on annettava riitt�v� selvitys h�nen oikeuksistaan, tutkimuksen tarkoituksesta, luonteesta ja siin� k�ytett�vist� menetelmist�. H�nelle on my�s annettava riitt�v� selvitys mahdollisista riskeist� ja haitoista. Selvitys on annettava siten, ett� tutkittava pystyy p��tt�m��n suostumuksestaan tietoisena tutkimukseen liittyvist�, h�nen p��t�ksentekoonsa vaikuttavista seikoista. "

Lis�ksi pyk�l�t 8 ja 9. Sek� 4 �.

Lainaus: Hannula, L., Imetysn�kemykset ja imetyksen toteutuminen, Turun yliopisto, Turku 2003, s 13. (viitaukset l�ytyv�t ko. v�it�stutkimuksen l�hdeluettelosta):

�Imetyst� on tutkittu runsaasti kansatieteellisest�, l��ketieteellisest�, psykologisesta, ravitsemuksellisesta ja sosiaalisesta n�k�kulmasta. Tutkimukset ovat osoittaneet rintaruokinnan edist�v�n lapsen terveytt� ja �idinmaidon olevan ravitsemuksellisesti parasta ravintoa imev�isik�iselle (Kero & Piekkala 1987; Howie et al. 1990;Cunningham et al 1991; Saarinen & Kajosaari 1995; Wright et al 1998; Luukkainen et al 1999; Saarinen 2000; Kallio 2001). Korvikeruokinta on yhdistetty lis��ntyneeseen sairastumisriskiin esimerkiksi tiettyihin lapsuusi�n sy�piin (Davis et al. 1988; Shu et al.1995) sek� tytt�lasten riskiin rairastua rintasy�p��n aikuisi�ss� (Freudenheim & al 1995). Imett�misen on havaittu v�hent�v�n naisen riski� sairastua joihinkin sy�piin, ainakin ovariokarsinoomaan (Gwinn et al. 1990) ja premenopausaaliseen rintasy�p��n (Newcomb et al 1994) sek� osteoporoosiin ( Cumming & Klineberg 1993). Varhainen pulloruokinnan aloittaminen on yhdistetty lis��ntyneisiin purentavirheisiin (Karjalainen et al 1999). Tiedet��n my�s, ett� rintaruokinta ja imett�misen yhteydess� �idist� erittyv� oksitosiini tukevat �idin ja lapsen vuorovaikutussuhteen muodostumista (Klaus & Kennell 1976; Verronen 1988; Tamminen 1990; Klaus 1998). �idinmaidon nauttimisella on tutkimuksen mukaan todettu olevan positiivinen vaikutus my�s lapsen �lykkyyteen (Lucas et al. 1992; Horwood & Fergusson 1998; Angelsen et al. 2001).�

Kysymyksi�:
Onko t�ss� tiedotteessa annettu esimerkiksi ensisynnytt�j�� ajatellen riitt�v� selvitys diabeteksen ehk�isyst�, imetyksen esisijaisuudesta, suomalaisista imetyssuosituksista sek� oikeudesta imett�� suositusten mukaan?

Mist� ensisynnytt�j� saa tiedot ja taidot pysy�kseen imett�m��n omien tavoitteittensa tai suositusten mukaisesti (ks. Hannula 2003).

Miss� ja miten �idille selvitet��n lapseen kohdistuvat riskit ja haitat?
T�llaisia voivat olla mm.

tieto siit�, ett� ilmaisn�ytteet sairaalasta tai kotona valmiiksi oleva korvike vaikuttaa t�ysimetyksen pituuteen (esim. www.cochrane.org/cochrane/revabstr/AB002075.htm)

ett� imetyksen edut j��v�t lapselta saamatta (muutkin kuin diabetekseen liittyv�t)

imetyksen edut j��v�t �idilt� saamatta

korvikeruokinnan haitat lapsen ja �idin terveydelle, huomion kiinnitt�minen pulloruokitun lapsen syliss�oloon, sill� t�llaiset ovat yleens� lyhympi� aikoja �itins� syliss� kuin imetetyt lapset, mitk� ovat korvikeruokinnan vaikutukset muuhun el�m��n (pulloista aiheutuva vaiva ja kulut, ruoka pit�� valmistaa, pit�� kuljettaa erikseen mukana, on arka huonolle s�ilytykselle)

Miten ja mit� �idille kerrotaan korvikkeen k�yt�st�?

Mist� �iti tiet��, milloin maito on loppumassa?

Miten pitk��n vauvaa voi t�ysimett��?

Jos �iti on poissa vauvan luota puoli p�iv��, onko parempi yritt�� lyps�� omaa maitoa pulloon vai antaa tutkimuskorviketta?

Kun tutkimuskorvike aloitetaan, lopetetaanko imetys kokonaan?

Kerrotaanko vanhemmille, ett� �idinmaito olisi lapselle terveellisemp�� kuin tutkimuskorvike?

Miten vanhemmille selvitet��n tutkimusasetelmaan liittyv�t riskit:

Mill� todenn�k�isyydell� lapsi saa lehm�n insuliinia?

Millaisia riskej� insuliinilla ep�ill��n olevan?

Mill� todenn�k�isyydell� lapsi ei saa insuliinia? Voiko insuliinittomasta maidosta puuttua jotain muuta v�ltt�m�t�nt�? Voiko insuliinin puutteesta olla jotain haittaa?

Onko vastaavaa tutkittu el�inkokeilla? Millaisia tuloksia niist� on saatu?

Mm. er��t juutalaiset ja maitoallergikot k�ytt�v�t soijapohjaisia korvikkeita maitopohjaisten sijasta. Soija lienee insuliiniton. Mit� tiedet��n diabeteksen esiintyvyydest� silloin, kun lapsille annetaan soijapohjaisia korvikkeita?

Miten Suomen ulkopuolella teht�v� diabetestutkimus on otettu huomioon t�m�n tutkimuksen tutkimusasetelmaa suunniteltaessa?

Israelissa on tutkittu viitt� eri �idinmaidonkorviketta Israelista ja muualta. Siell� todettiin, ett� n�iss� korvikkeissa insuliinia ei ollut tai sit� oli hyvin pieni� m��ri�, kun taas �idinmaidon insuliinipitoisuus on korkea. Miten t�m� tutkimus on huomioitu FinDian tutkimusasetelmassa? (Shehadeh N, Shamir R, Berant M, Etzioni A. Insulin in human milk and the prevention of type 1 diabetes. Pediatric Diabetes 2001;2:175-7. www.easd.org/customfiles/easd/36th/abstracts/abs0010.html); uutinen tuloksista: The Jerusalem Post 6.9.2000, www.jpost.com/Editions/2000/09/06/Health/Health.11812.html)
Samaisen The Jerusalem Postin artikkelin mukaan tutkimustulokset osoittavat, ett� rintaruokinta on yhteydess� v�hentyneeseen diabeteksen esiintymiseen. Miksi t�t� ei kerrota tutkittavien vanhemmille tutkimustiedotteessa?

Israelilaistutkimustulosten (el�inkokeiden) perusteella insuliinin puuttuminen vastasyntyneiden ruokavaliosta on yhteydess� lis��ntyneeseen diabetekseen, ja on ehdotettu insuliinin lis��mist� �idinmaidonkorvikkeisiin diabeteksen ehk�isemiseksi (Shehadeh N, Gelertner L, Blazer S, Perlman R, Solovachik L, Etzioni A. Importance of insulin content in infant diet: suggestion for a new infant formula. Acta Pediatr 2001;90:93-5.; www.easd.org/customfiles/easd/36th/abstracts/abs0010.html). Insuliinilis�n vaikutuksia on tutkittu my�s keskosten kehitykseen, ja tulokset ovat olleet my�nteisi� (RJ Shulman. Effect of enteral administration of insulin on intestinal development and feeding tolerance in preterm infants: a pilot study. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed. 2002;86:F131-3, www.nal.usda.gov/ttic/tektran/data/000011/52/0000115223.html). Palkitun israelilaisen tutkijan mukaan �idinmaidon insuliini on oleellisen t�rke�� ruoansulatuskanavan ja mm. insuliinia tuottavien haiman saarekesolujen kehittymiselle, ja Israelissa kehitet��nkin menetelm�� ihmisen insuliinin lis��miseksi �idinmaidonkorvikkeisiin diabeteksen ehk�isemiseksi, mukana mm. Office of the Chief Scientist ja suuri israelilainen lastenruokavalmistaja (kts. esim. BioIsrael Volume IV Issue 8, September 2003, www.bioisrael.com/Homeinc_coverstoryDetails.asp?Id=84). Miksi israelilaistuloksista ei tiedoteta vanhemmille, jotta he olisivat tietoisia riskeist�? Miten FinDia-tutkimuksessa on pyritty ehk�isem��n insuliinin poistamisen mahdollisia haittavaikutuksia lasten terveyteen, joita ilmenee mik�li israelilaistulokset insuliinin t�rkeydest� pit�v�t paikkansa my�s ihmisill�? Miksi suomalaisen lastenruokavalmistajan puoliksi rahoittaman tutkimuksen ja suomalaisten tutkijoiden hypoteesi insuliinin vahingollisuudesta on ainoa hypoteesi joka vanhemmilla on k�ytett�viss��n, mutta tiedotteessa vaietaan tutkimuslinjasta jonka mukaan insuliini onkin oleellisen t�rke� kehitykselle?

Israelissa terveysministeri�st� neuvotaan hakemaan viranomaisten lupa insuliinilis�tutkimusten ihmiskoevaiheeseen. Suomessa insuliinin poistoon liittyv�lle kokeelle ei vaadita viranomaisen lupaa, koska kyseess� ei ole katsottu olevan l��kkeen kehitt�miseen tarkoitettu tutkimus. Onko mielek�st� politiikkaa Suomessa, ett� joidenkin vastasyntyneiden ainoan ravinnon koostumuksella voidaan tehd� kokeita ilman viranomaisvalvontaa ja -lupia, kun esim. el�inkokeet ovat aina viranomaisten valvonnassa ja suuri osa el�inkokeista vaatii my�s viranomaisen luvan?

Miten tutkimusryhm� on varautunut mahdollisiin ennakoimattomiin haittavaikutuksiin, joita jokin puute voimakkaasti kasvavan imev�isen useimmiten ainoassa ravintol�hteess� voi aiheuttaa? Esim. Israelissa markkinoilla olevasta soijapohjaisesta korvikkeesta puuttui B1-vitamiini viime kev��n�, ja se aiheutti sek� aivovaurioita ett� kuolemia. Israelin terveysministeri� tilasi tuhansille vauvoille vitamiinipistoksia korvikkeen puutteiden korjaamiseksi. (kts. esim. Jewish News of Greater Phoenix 14.11.2003, www.jewishaz.com/jewishnews/031114/baby.shtml)

�idinmaitoa saava lapsi tottuu monen makuiseen maitoon, koska �idin ruokavalio vaikuttaa makuun. Mik�li lapsella on alttiusperim� diabetekselle ja osallistuu tutkimukseen, lapsi ehtii 6 kk:n aikana tottua tutkimuskorvikkeen makuun. Miten vanhempia valmistetaan vaihtamaan lapsen korvike t�m�n ollessa puolivuotias?

Lukeminen kotona jatkuu:

"Lapsen tulee lis�ksi v�ltt�� kaikkia maitotuotteita ja naudanlihaa ensimm�isen 6 elinkuukauden aikana.
Haluamme erikseen korostaan, ett� korvikkeiden k�yt�n aloittaminen tapahtuu vasta sitten, jos oma rintamaito ei en�� riit�. Lapsenne mahdollisesti tarvitsemat �idinmaidonkorvikkeet saatte maksutta 6 kk:n tutkimusjakson aikana."

Kysymyksi�:
mist� �iti tiet��, ett� oma rintamaito ei riit�?

Sosiaali- ja terveysministeri�n p��t�s 807/1994: 4 �:

��idinmaidonkorvike- ja vierotusvalmistelahjoitukset

Perheille annettavien lahjoitusten tai alennettuun hintaan myytyjen valmiste-erien tulee perustua sosiaali- ja terveydenhuollon tapauskohtaisesti tekem��n tilannearvioon ja pyynt��n. Lahjoittajan tulee t�ll�in turvata imev�isen tarvitsema valmistem��r� niin kauan kuin imev�inen tarvitsee valmistetta.�

Kysymyksi�:
Kuka on tehnyt t�h�n tutkimukseen liittyv�n tapauskohtaisen tilannearvion ja pyynn�n? Millaisen? Miten se on perusteltu?

Miksi tutkimuskorviketta ei anneta niin kauan kuin imev�inen sit� tarvitsee? Kysymys koskee sek� niit� perheit�, jotka saavat yhden maitoer�n kuin niit�kin, joiden lapsella on alttiusperim�.

Mit� maitoa lapsille suositellaan tutkimuksen p��tytty� 6 kk:n i�ss�? Suomalaisten ohjeiden mukaan lapsi siirtyy k�ytt�m��n tavallisia maitotuotteita noin vuoden i�ss�.

Miksi korviketta annetaan my�s t�ysimett�ville �ideille?

Lainaus KTM:n asetuksesta 485/1997 �idinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta 17 �:

"Myynnin tai jakelun rajoitukset
[ensimm�inen momentti poistettu]
Valmistajat tai myyj�t eiv�t saa jakaa ilmaiseksi eiv�tk� myyd� alennetulla hinnalla valmisteita, n�ytteit� tai muita myynninedist�mislahjoja suoraan kuluttajille, eiv�tk� my�sk��n ep�suorasti terveydenhuolto- tai sosiaalihuoltoj�rjestelm�n tai terveydenhoitohenkil�st�n kautta.

Laitoksille tai j�rjest�ille lahjoitetut tai alennettuun hintaan myydyt �idinmaidonkorvike-er�t, k�ytet��np� ne sitten laitoksissa tai jaetaan niiden ulkopuolelle, on annettava ainoastaan sellaisille imev�isille, joita on ruokittava �idinmaidonkorvikkeella vain sen ajan kuin n�m� imev�iset sit� tarvitsevat.

Valmisteita saa jakaa ainoastaan terveydenhuoltoj�rjestelm�n kautta tai muulla sosiaali- ja terveysministeri�n hyv�ksym�ll� tavalla."

Kysymyksi�:
Mist� tutkimuskorvike hankitaan? Kuka sen maksaa?

Koska korvikevalmistaja on tutkimuksen rahoittajana, eik� t�ss� rikota asetusta?

Miksi t�t� asetusta ei noudateta? Eik� lahjoitettua korviketta pit�isi antaa "sen ajan kuin n�m� imev�iset sit� tarvitsevat"? (noin vuosi)

Saako asetuksia, joissa s��det��n �idinmaidonkorvikkeista, rikkoa tutkimuksissa?

Onko eettinen toimikunta k�sitellyt t�m�n n�k�kulman? Miten?

Ent� jos lapsi allergisoituu tutkimuskorvikkeelle, kuka maksaa korvaavan maidon? Ent� muun hoidon?

Miten varmistetaan se, ett� korviketta annetaan vain sellaisille imev�isille, jotka sit� tarvitsevat? Imetetyt lapset voivat suomalaisten suositusten mukaan siirty� suoraan �idinmaidosta tavalliseen maitoon eik� heit� tarvitse v�ltt�m�tt� ruokkia pullosta koskaan.

Kaikille �ideille annettava korviken�yte on riitt�v� est�m��n maitom��r�n nousun lapsen tarpeita vastaavaksi. Onko tarkoitus, ett� perheet, joiden lapsella ei ole alttiusperim��, rahoittavat tutkimuksen ostamalla jatkossa noin vuoden ajan korviketta kaupasta? Lis�ksi perheet, joiden lapsella on alttiusperim� ja jotka k�ytt�v�t tutkimuskorviketta, rahoittavat tutkimusta ostamalla puolen vuoden korvikkeet. Miksi t�t� ei sanota tiedotteessa?

Sairaalassa tarvittaessa annettava lis�maito on peptiditutteli. Miksi se ei ole tutkimuskorviketta?

Annetaanko korviken�yte my�s polikliinisesti synnytt�ville? Eik� sill� ole mainostuksellinen tarkoitus?

Tiedote jatkuu:
"Tutkimuksesta odotettavissa oleva hy�ty

Osallistumalla tutkimukseen voitte merkitt�v�sti auttaa lasten diabeteksen ehk�isyyn kohdistuvaa tutkimusty�t�."

Laki l��ketieteellisest� tutkimuksesta 9.4.1999/488, 4 �:

"Hy�tyjen ja haittojen vertailu

L��ketieteellisess� tutkimuksessa tutkittavan etu ja hyvinvointi on aina asetettava tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle. Tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat on pyritt�v� ehk�isem��n.

Tutkittavan saa asettaa alttiiksi vain sellaisille toimenpiteille, joista odotettavissa oleva terveydellinen tai tieteellinen hy�ty on selv�sti suurempi kuin tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat."

Kysymyksi�:
Miten t�ss� tutkimuksessa on toteutettu tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvien riskien ja haittojen ehk�isy kun rintaruokinnan kiistattomat edut j��v�t lapselta, �idilt� ja perheelt� saamatta?

Ent� miten on toteutettu riskien ja haittojen ehk�isy sit� mahdollisuutta katsoen, ett� insuliini onkin elimist�n kehitykselle oleellinen aine, jonka puuttuminen altistaa esim. diabetekselle? (vrt. israelilainen insuliinilis�n kehitysty�)

Mitk� ovat t�m�n tutkimuksen terveydelliset hy�dyt tutkittavalle?

Mitk� ovat t�m�n tutkimuksen tieteelliset hy�dyt?

Onko hy�tyn� uusi kaupallinen korvikevalmiste (terveysvaikutteinen elintarvike) ja sen markkinointiaineiston tieteellinen perusta?

Kuinka vanhempi voi ilman edell�mainittuja haittoja ja riskej� koskevia oleellisia tietoja tehd� tietoon perustuvan vapaaehtoisen ratkaisun tutkimukseen osallistumisesta?

Lis�ksi:

- Maailman l��k�riliiton Helsingin julistuksen 10.5.2001 vahvistetusta suomennoksesta
(www.laakariliitto.fi/etiikka/helsinginjulistus.html) A5, A8, A9, B1. Lainaus B7:

"Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan l��ketieteelliseen tutkimusty�h�n ryhdyt��n, on huolellisesti arvioitava siit� tutkittavalle tai muille koituvat, ennakoitavissa olevat riskit ja rasitus suhteessa odotettavissa olevaan hy�tyyn. T�m� ei est� terveiden vapaaehtoisten osallistumista l��ketieteelliseen tutkimukseen. Kaikkien tutkimusten tutkimusasetelman tulee olla julkisesti saatavilla."

Kysymyksi�:
Miten t�ss� tutkimuksessa vastasyntyneen etu on asetettu tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle?

Mist� tiedet��n, ett� tutkimukseen osallistuvat vastasyntyneet ovat terveit�?

Miss� t�m�n tutkimuksen tutkimusasetelma on? Miss� siihen voi tutustua?

Mit� vaikutusta korvikevalmistajalla toisena rahoittajana (toimeksiantajana) on tutkimuksen toteuttamiseen?

Ja lis�ksi B13:

"Kaikessa ihmiseen kohdistuvassa tutkimusty�ss� tulee jokaiselle tutkittavalle riitt�v�n tarkoin selostaa tutkimuksen tavoite, menetelm�t, rahoitusl�hteet, mahdolliset eturistiriidat, tutkijan yhteydet laitoksiin, tutkimuksesta odotettavissa oleva hy�ty ja siit� mahdollisesti koituvat riskit ja rasitus. Tutkittavalle on kerrottava, ett� h�n voi kielt�yty� osallistumasta tutkimukseen tai perua suostumuksensa milloin tahansa ilman seuraamuksia. Varmistettuaan, ett� tutkittava on ymm�rt�nyt tiedot, l��k�rin tulee saada tutkittavan vapaasta tahdostaan antama, tietoon perustuva suostumus, mieluiten kirjallisena. Jos suostumusta ei voida saada kirjallisena, muulla tavoin ilmaistu suostumus on dokumentoitava t�sm�llisesti ja kirjattava todistettuna."

Kysymyksi�:
Mik� on tutkimuksen tavoite?

Mitk� ovat tutkimusmenetelm�t? Onko ne ilmoitettu etuk�teen eettiselle toimikunnalle? Valvooko kukaan niiden toteutumista?

Rahoitusl�hteit� ei tutkittavan tiedotteessa mainita. Puhelimitse saadun tiedon mukaan tutkimuksen rahoittavat puoliksi Kansanterveyslaitos ja puoliksi �idinmaidonkorvikkeita valmistava Valio Oy.

Liittyyk� tutkimukseen jotain eturistiriitoja? Miten vanhemmat erottavat tutkimushenkil�kunnan synnytyssairaalahenkil�kunnasta?

Mitk� ovat tutkijan yhteydet laitoksiin?

KTL:n esittelymateriaali (www.ktl.fi/ktl) kertoo t�rkeit� ehk�ist�vi� sairauksia Suomessa olevan mm. infektiotaudit (1), sy�p� (3), diabetes (5). Tiedet��n, ett� imetyksell� voidaan ehk�ist� n�iden tautien puhkeamista. Miksi tutkimustiedotteessa ei puhuta mit��n n�ist� eduista?

Miten Kansanterveyslaitos perustelee ilmaisten korviken�ytteiden jakelun, kun tiedet��n, ett� imetyksen edut ovat kiistattomat (esim. Hannula 2003) ?

Onko tutkimuksesta vastasyntyneelle odotettavissa oleva hy�ty suhteessa riskeihin ja rasitukseen (imetyksen edut j��v�t saamatta, pulloista kulua ja ty�t�, pit�� huolehtia, ett� tutkimuskorviketta on aina mukana, korviketta ei anneta niin kauaa kuin lapsi sit� tarvitsee, jne)?

Onko taustalla ajatus, ett� "korvike on normaali tapa ruokkia lasta" ja imetys harvinaista, ja siksi esim. pulloista aiheutuva vaiva ja kulut on j�tetty kertomatta?

Tiedotteen alussa sanottiin, ett� "FinDia-tutkimuksessa selvitet��n, voidaanko diabeteksen riski� v�hent�� poistamalla lehm�nmaidon insuliini vauvojen ensimm�isen 6 kuukauden ruokavaliosta." Vastaavasti hy�tyn� kerrotaan, ett� "voitte auttaa lasten diabeteksen ehk�isyyn kohdistuvaa tutkimusty�t�". Mik� on tutkimukseen osallistuvalle vastasyntyneelle koituva hy�ty?

Eik� t�m� n�yt� enemm�n �idinmaidonkorvikkeen kehitystutkimukselta kuin aidolta halulta saada lis�tietoa siit�, ehk�iseek� insuliinin poistaminen lapsen ruokavaliosta lapsuusi�n diabeteksen puhkeamista? Jos yhten� vertailuryhm�n� olisi 6 kuukautta t�ysimetetyt lapset, ja �itej� siihen aidosti rohkaistaisiin tarjoamalla imetysohjausta, imetysvastaanotto, ymp�rivuorokautinen imetystukipuhelin ja vertaistukiryhmi�, t�m� olisi uskottavampaa.

Mit� tapahtuu tutkimukseen osallistuvalle lapselle, jota t�ysimetet��n 6 kuukautta? Jatkaako h�n tutkimuksessa kaksivuotiaaksi? Tutkimustuloksena voisi t�ll�in olla "imetys suojaa parhaiten, insuliiniton toiseksi parhaiten". Nyt t�llaista tulosta ei voi saada, joten tutkimustuloksia voidaan k�ytt�� muodossa "tutkimusten mukaan insuliiniton korvike ehk�isee aiempia paremmin".

Lainaus kirjasta B�cklund, A., M�kel�, S., Santti, R., �Terveysvaikutteiset elintarvikkeet � ruokaa, l��kett� vai markkinointia� Kirjayhtym� 1998, s. 15, Risto Santti, professori ( Turun yliopisto), kirjoittaa:

�Interventiotutkimuksia pidet��n kaikkein luotettavimpina. Niiss� koehenkil�it� pyydet��n muuttamaan ruokavaliota haluttuun suuntaan, esimerkiksi lis��m�ll� siihen jotain ruoan ainesosaa. Vertailuryhm�n henkil�t jatkavat aiempaa ruokavaliotaan. Parhaimmilaan koehenkil�t eiv�t tied�, kumpaan ryhm��n kuuluvat. T�t� eiv�t tied� tutkijatkaan. Aina t�llainen sokkoutettu koe ei ole mahdollinen, koska tutkittavaa tekij�� ei voi �k�tke�� kokeeseen osallistuvalta. Mik�li interventiotutkimuksessa saadaan aikaan ryhmien v�lille merkitsev� ero, on tutkittavan muuttujan merkityksest� saatu vahva n�ytt�.�

Kysymyksi�:
Haetaanko tutkimuksessa sellaista tilastollisesti merkitt�v�� eroa, joka ei voi johtua sattumasta, diabeteksen puhkeamiselle insuliinillista ja insuliinitonta korviketta saaneiden v�lill�? Miten t�m� eroaa tahallisesta sairauden aiheuttamisesta?

Eik� tutkimuksen tulosten k�ytett�vyyden kannalta ole oleellista verrataanko uutta korvikevalmistetta imev�isen ensisijaiseen ruokaan (�idinmaito) vai jo markkinoilla oleviin korvikevalmisteisiin?

Miksi tiedotteessa ei kerrota, ett� ensisijainen ehk�isymuoto on pyrki� pitk��n yksinomaiseen imetykseen (suositukset n. 6 kk), ja mist� siihen saa neuvoja?

Tiedote:

"Tervetuloa tutkimukseen !"

Vanhemmat k��nt�v�t eteens� suostumuslomakkeen. Se on seuraavansis�lt�inen:

"FINDIA

Lapsuusi�n diabeteksen ehk�isytutkimus

Vanhemmat t�ytt�v�t

SUOSTUMUS

Olemme lukeneet lapsuusi�n diabeteksen ehk�isytutkimuksesta kertovat tiedotteen ja suostumme osallistumaan t�h�n tutkimukseen ja annamme luvan henkil�tietojemme k�ytt��n tutkimuksessa.

Olemme tietoisia siit�, ett� meill� on halutessamme oikeus keskeytt�� tutkimuksessa mukanaolo.

Paikka ja aika

�idin allekirjoitus

Nimen selvennys

�idin henkil�tunnus

Osoite

Puhelin

Is�n allekirjoitus

Nimen selvennys

Is�n allekirjoituksen puuttuminen ei ole este tutkimukseen osallistumiselle.

Ottakaa suostumuslomake mukaanne synnytyssairaalaan. Kiinnitt�k�� FinDia-tarra �itiyskorttiinne, kiitos!

T�ytet��n sairaalassa:

Tutkimushoitajan allekirjoitus

Paikka ja aika

Lapsen nimi ja syntym�p�iv�"

Lainaus Asetus l��ketieteellisest� tutkimuksesta 986/1999, 3 �:

"Suostumusasiakirjan sis�lt�

L��ketieteellisest� tutkimuksesta annetun lain 6 �:ss� tarkoitetun suostumusasiakirjan tulee sis�lt��:

1) tutkittavan nimi, henkil�tunnus tai syntym�aika ja osoite;
2) selvitys siit�, onko tutkittava lain 7-10 �:ss� tarkoitettu henkil�;
3) selvitys lain 6 �:n 2 momentin mukaisen selvityksen antamisesta tutkittavalle sek� tietojen antajasta;
4) selvitys siit�, mist� muualta tutkittavaa koskevia tietoja tullaan ker��m��n;
5) selvitys siit�, kenelle tutkimuksen aikana ker�ttyj� tietoja voidaan luovuttaa sek� miten tietojen luottamuksellisuus on suojattu;
6) tutkittavan vapaaehtoinen suostumus; sek�
7) maininta oikeudesta peruuttaa suostumus ilman, ett� peruutus vaikuttaisi tutkittavan oikeuteen saada tarvitsemaansa hoitoa.

Suostumusasiakirja on p�iv�tt�v� ja sen allekirjoittavat suostumuksen antaja ja vastaanottaja. J�ljenn�s asiakirjasta on annettava suostumuksen antajalle.

Sosiaali- ja terveysministeri� antaa tarvittaessa erilliset ohjeet suostumusasiakirjaan liitett�vist� tutkittavalle annettavista tiedoista."

Lainauksia Maailman l��k�riliiton Helsingin julistuksen 10.5.2001 vahvistetusta suomennoksesta
(www.laakariliitto.fi/etiikka/helsinginjulistus.html) B 15:

"Jos tutkittava ei ole oikeustoimikelpoinen, jos h�n ei fyysisen tai henkisen vajavuuden vuoksi kykene antamaan suostumustaan tai jos h�n on lain mukaan alaik�inen, tutkijan on saatava tietoon perustuva suostumus h�nen laillisesti valtuutetulta edustajaltaan asiaa koskevien lakien mukaisesti. Vajaavaltaisia henkil�it� voidaan ottaa mukaan tutkimukseen vain, jos se on v�ltt�m�t�nt� n�iden henkil�ryhmien terveyden edist�miseksi eik� tutkimusta voida suorittaa oikeustoimikelpoisilla henkil�ill�."

Kysymyksi�:
Miss� lomakkeessa on "tutkittavan nimi"? Lomakkeessa vanhemmat antavat suostumuksensa, mutta suostumusta ei pyydet� siihen, ett� tuleva lapsi osallistuu tutkimukseen.

Miten t�st� selvi�� onko tutkittava lain 7-10�:ss� tarkoitettu henkil� (vajaakykyinen/ alaik�inen/ raskaana oleva tai imett�v� nainen/ vanki)?

Miss� kohti selvitet��n, ett� tutkittava on saanut 6 � 2 momentin mukaisen selvityksen? Ent� tietojen antaja?

Miss� on selvitys siit�, mist� muualta tutkittavaa koskevia tietoja tullaan ker��m��n? Lupa henkil�tietojen k�ytt��n pyydet��n � mit� tarkoitetaan n�ill� henkil�tiedoilla? Mit� kaikkea ker�t��n ja miksi? Ketk� tietoja k�ytt�v�t?

Miss� on selvitys siit�, kenelle tutkimuksen aikana ker�ttyj� tietoja voidaan luovuttaa ja miten tietojen luottamuksellisuus on suojattu?

Miss� sanotaan, ett� tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista?

Miss� sanotaan, ett� peruutus ei vaikuta tutkittavan oikeuteen saada tarvitsemaansa hoitoa?

Miss� kerrotaan �idille, ett� h�nen tulee saada j�ljenn�s?

Miten varmistetaan, ett� �iti vapaasta tahdosta on allekirjoittanut suostumuslomakkeen? �iti p�iv�� lomakkeen ennen synnytyst�, tutkimushoitaja p�iv�� lomakkeen synnytyksen j�lkeen.

Miksi suostumuksen pyyt�j� (neuvolan terveydenhoitaja) ei allekirjoita lomaketta samanaikaisesti �idin kanssa?

Voiko olla niin, ett� allekirjoittajat eiv�t koskaan tapaa? Eik� asetuksen henki ole, ett� molempien pit�isi allekirjoittaa suostumus ennen yhdenk��n n�ytteen ottamisesta? Nyt �iti/vanhemmat allekirjoittaa kotona yksin ennen synnytyst�, tutkimushoitaja synnytyksen (ja n�ytteenoton) j�lkeen.

Miten t�llainen allekirjoitustilanteen j�lkeen voi olla varma siit�, ett� lain mukaiset selvitykset on annettu ja saatu?

Miksi suostumusta ei allekirjoita se, joka suostumuslomakkeen perheelle antaa (neuvolan terveydenhoitaja)?

Onko t�m� sivu asetuksessa tarkoitettu suostumusasiakirja?

Onko STM antanut muita tarkempia ohjeita? Millaisia?

Katso lis�ksi HUS-yhtym�n sivuilta Ohjeet eettisen toimikunnan j�senille l��ketieteellisen tutkimuksen tutkimuseettisest� k�sittelyst� (www.hus.fi/hus_yhtyma/lt_tutkija.html), erityisesti luku 6:

Eettisen toimikunnan j�senen tarkastuslista sek� STM:n ETENE/Tutkimuseettisen jaoston Muistilista eettisten toimikuntien j�senille ja tutkijoille (www.etene.org/tukija/dokumentit/Muistlco.pdf), erityisesti 5. Suostumusasiakirja.

Mik� HUS:in eettinen toimikunta on k�sitellyt t�m�n tutkimuksen? HUS:in lis�ksi tutkimus on k�sitelty Kuopion ja Jyv�skyl�n sairaanhoitopiirien eettisiss� toimikunnissa erikseen.

Selvitt��k� eettinen toimikunta muun lains��d�nn�n huomioonottamista tutkimushankkeissa? Pit��k� muuta lains��d�nt�� noudattaa tutkimuksissa? (esim. KTM:n asetus, STM:n p��t�s, ...)

Odottaja j�� itiyslomalle. Miehens� ollessa t�iss� ajankulukseen h�n t�ytt�� suostumuslomakkeen ja taittaa sen neuvolakortin v�liin. Tarralle h�n etsii pitk��n hyv�� paikkaa �itiyskorttinsa kannesta.

Lainaus Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 5 �:

"Huoltajien yhteistoiminta

Lapsen huoltajat vastaavat yhdess� lapsen huoltoon kuuluvista teht�vist� ja tekev�t yhdess� lasta koskevat p��t�kset, jollei toisin ole s��detty tai m��r�tty.

Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan p��t�ksen tekemiseen ja ratkaisun viiv�stymisest� aiheutuisi haittaa, ei h�nen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin p��tt�� vain yhdess�, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi."

Kysymyksi�:
Miksi t�m� on ohitettu (is�n suostumusta ei tarvita)?

�iti muistaa tavanneensa kes�n h��juhlassa serkkunsa J�ms�st�, joka sekoitti jotain erikoiskorviketta lapselleen. Seh�n saattaa olla t�m� sama tutkimus. �iti soittaa serkulleen.

Serkku kertoo, ettei h�n vaan raskausaikana mit��n tiedotetta saanut. Kun synnytyksen aika koitti, he ajoivat Keski-Suomen keskussairaalaan. Vauva syntyikin parissa tunnissa nopeasti ja helposti. Heti p��si rinnallekin. Se oli ihanaa. Ne niin osasivat auttaa siell� sairaalassa.

Toisena p�iv�n� huoneeseen koputti tutkimushoitaja ja astui sis��n. Se alkoi kertoa, ett� on otettu jotain napaverin�ytteit� heti syntym�n j�lkeen, ett� saako ne tutkia. Ei siit� mit��n harmia ollut, kun lastakaan ei pistetty kertaakaan. Ja sit se puhui n�ist� korvikkeista. Lapsi oli v�h�n kellastunut, ja piti antaa lis�maitoa sen vuoksi. Se kuulosti niin hyv�lt�, mies innostui heti, ett� korviketta saa mukaan, ei tarvitse olla huolissaan. Kun se lyps�minenkin tuntui niin pahalta, v�h�n sattui. Ja lypsyhuone oli ankea, olisi edes omassa huoneessa voinut lyps��. Niin me sitten annettiin se lupa, ja saatiin ne korvikkeet. Niit� pist�misi� tulee nyt kyll� sit my�hemmin, 3, 6, 12 ja 24 kk:n i�ss�. Pulloja piti sitten heti l�hte� ostamaan, kotimatkalla jo.

Kysymyksi�:
Saako n�ytteen ottaa ennen kuin suostumus, joka koskee alaik�ist�, on saatu?

Onko totta, ett� k�til�it� on ohjattu ottamaan n�yte rutiinina vaikka suostumus puuttuisi?

Aika kuluu. Synnytt�misen aika koittaa. �iti suuntaa supistustuskissaan mutta j�nnityksest� kihelm�iden K�til�opiston sairaalaan.

Synnytystapahtuma on ainutlaatuinen, erityisesti tuoreille vanhemmille. Vastasyntyneen katse �itins� rinnalta painuu unohtumattomana molempien vanhempien mieleen.

Kolmantena p�iv�n� synnytyksest� hormonit mysky�v�t. Rasittaa, kun ei oikein tied�, l�hteek� t�m� imetys sujumaan. Joka hoitajalla on erilaiset neuvot.

Tutkimushoitaja tulee huoneeseen. Kiitt�� suostumuksesta, alkaa kysell�. Puhelin soi, �iti kysyy, koska saavutte kotiin. Ja anoppi samalla asialla hetken kuluttua. Ja lapsi kakkasi, piti pest� samalla pylly�, kun kuunteli tutkimushoitajaa.

�iti saa korvikepaketin. Ei osaa kysy� mit��n. Mist� saisi suklaata?

Kysymyksi�:
Kenen etuja tutkimushoitaja ajaa? Imett�v�n �idin? Vastasyntyneen lapsen? Tutkimusryhm�n? Kenen palkkalistoilla h�n on?

Loma-osakekaupassa ja kotimyynniss�kin on harkinta aika. Eik� edes lapsiin kohdistuvissa tutkimuksissakin pit�isi olla?

Seuraavana aamuna perhe kotiutuu. Ihanaa.

Illalla potra poika imee tissi� ahnaasti. Rinnat tuntuvat jalkapalloilta. Is�st� on kehkeytynyt vaipanvaihtomestari, sinappikonevitsit eiv�t jaksa en�� naurattaa, kun vaippapaketti hupenee odotettua nopeammin.

Puolilta�in �iti on uupunut. Itkett��kin v�h�n. Lapsi hamuilee heti, kun on saanut puhtaan vaipan.

"Eik� se ikin� nuku?"
"En m� tied�. En m� muista, mit� ne sano n�ist� �ist�."
"Kellek��n ei voi en�� soittaakaan..."
"Kyll�h�n ne sano, ett� sairaalaan saa soittaa."
"Mutkun ne y�k�t oli aina niin kiireisi�. Niit� on niin v�h�n vuorossa. En min� ainakaan soita. Soita sin�."
"Mit� jos annetaan sit� korviketta?"
"Mutkun m� haluisin imett��....", �iti alkaa tuhertaa itkua.
"Mutta pit��h�n sinun lev�t�kin v�lill�."

Is� alkaa kerrata korvikkeen valmistusohjetta. �iti tarjoaa lapselle rintaa. Ensikertalaiselta korvikkeen valmistus kest��. Kun korvike tuodaan makuuhuoneeseen, niin �iti kuin lapsikin nukkuvat onnellisina l�hekk�in.

Aamulla vanhemmat l�yt�v�t puhelinluettelosta imetystukipuhelimen numeron.

Kaksi viikkoa my�hemmin tulee viel� ilouutinen postissa: lapsella ei ole alttiusperim��, kiitos mielenkiinnosta tutkimusta kohtaan.

"Onneksi me ei tarvittukaan sit� korviketta. Mutta ei me ilman imetystukihenkil�� oltas t�h�n p��sty."

Lainaus: Kauppa- ja teollisuusministeri�n Asetus �idinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta 485/ 1997, 18 �

�Tiedotusaineisto

Sosiaali- ja terveysministeri� huolehtii siit�, ett� puolueetonta ja yhdenmukaista tiedotusaineistoa imev�isten ja pikkulasten ruokinnasta on saatavilla perheiden k�ytt��n ja imev�isten ja pikkulasten ravitsemuksen parissa ty�skentelev�lle ammattihenkil�st�lle.

Sosiaali- ja terveysministeri� antaa tarkempia m��r�yksi� tiedotusaineiston sis�ll�st� ja jakelusta. �

Kysymyksi�:
Miten FinDia-tutkimuksessa varmistetaan riitt�v� imetysohjaus erityisesti �ideille, joiden lapsella on alttiusperim�? (Ks. esim Hannula 2003)

Miten STM on huolehtinut siit�, ett� puolueetonta ja yhdenmukaista tiedotusaineistoa imev�isten ja pikkulasten ruokinnasta on saatavilla perheiden k�ytt��n? Mist� t�llaista aineistoa saa?

Kaksi vuotta my�hemmin:

�iti antaa vauhtia keinuvalle parivuotiaalleen, kun pihaan tulee uusi naapurinrouva lapsineen.

Kolmevuotias tytt� levitt�� hiekkalelunsa laatikkoon ja vauva ilmaisee mielipahaa. Rouva istuutuu hiekkalaatikon reunalle, nostaa paitaa ja auttaa puolivuotiaansa rinnalleen. �idit tutustuvat.

"Teill� n�ytt�� imetys sujuvan hyvin. Min�kin imetin tuota pitk��n."
"Joo. Kyll� se nyt. M� aloin ottaa raskausaikana selv��, netist� ja imetystukiryhm�st�. Neuvolasta sanottiin esikoisellekin, ett� 20 minuuttia per rinta ja jos tarttee lis�� niin korviketta. Sit� uskoo ekalla kerralla kaiken. Senkin, ett� maito ei riit�. Tieto ja tuki se silloin loppuivat kesken."

Uusi naapuri jatkaa tilityst��n, puhuminen auttaa. Imetys oli hankalaa jo sairaalassa ja hoitajilla kova kiire. Heit� oli pyydetty mukaan tutkimukseen, josta sai puolen vuoden korvikkeet, jos lapsella sattuu olemaan tietty kudostyyppi. Neuvolaankin tuli soitettua, ett� jos se osaisi auttaa rinnalle ja katsoa v�h�n, mutta se oli pettymys. Niill� on niin paljon muita t�rkeit� asioita siell�.

Korvikkeet k�ytettiin tarkoin. Lapsi itki kymmenen p�iv��, kun piti siirty� ostokorvikkeelle puolen vuoden j�lkeen. S�ih�n se silloin kiinteit�kin, mutta vatsa meni ihan ruikulille siit� muutoksesta.

Kaverilta saatiin kyll� j�m�paketti sit� tutkimuskorviketta vauvan tuskaa helpottamaan, mutta eih�n se pitk��n riitt�nyt.

Tutkimukseen liittyviss� verikokeissa alkoi n�ky� diabetesvasta-aineita. Sitten perhe muutti ty�n per�ss� etel��n ennen viimeist� verikoetta, tutkimus keskeytyi, kun muuta asiaa Kuopioon ei ollut. Olisivat edes matkat maksaneet.

TRIGR- tutkimusprojektin sivuilta (www.trigr.helsinki.fi/tyyppi1diabetes.html):

"[...]Lehm�nmaitoproteiinit ovat ensimm�isi� vieraita valkuaisaineita, joita pieni lapsi saa suolistoonsa. Saattaa olla mahdollista, ett� lehm�nmaitoproteiineille altistuminen suurentaa diabetesriski� aktivoimalla suoliston immuunij�rjestelm�� imev�isi�ss�."

Kysymyksi�:
Miksi sit�, ett� lehm�nmaitoproteiinit voivat olla diabeksen aiheuttaja ei kerrota FINDIA-tiedotteessa? Tutkimuksia tekev�t osittain samat tutkijat.

Ja edelleen (www.trigr.helsinki.fi/suomi_perhe.html):

�Miksi osallistua?

Seurannan aikana lapsenne terveydentilaa seurataan tarkkaan mahdollisen diabeteksen varhaiseksi tunnistamiseksi ja lapsenne p��see seuranta-aikana useita kertoja maksutta l��k�rin vastaanotolle. Lis�ksi saatte ilmaista tutkimus�idinmaidonkorviketta ensimm�isten 6-8 kuukauden ajaksi.

Osallistumisenne on eritt�in t�rke� diabeteksen ehk�isy� koskevalle tutkimusty�lle. �

Kysymyksi�:
Voidaanko vastasyntyneit� houkutella tutkimuksiin t�llaisilla kylki�isill� kertomatta niist� haitoista, joita korvikkeen k�yt�ll� tiedet��n olevan?

Naapuri jatkaa tarinaansa:

�Tytt� alkoi sitten oireilla ja puoli vuotta sitten h�nell� todettiin diabetes. V�h�n ennen toisen vauvan syntym��. Oli se rankkaa aikaa. Tuli istuttua koneella ja tehty� nettihakuja diabeteksest�. L�ytyi tieto, ett� pitk� t�ysimetys voisi ehk�ist� ykk�styypin diabeteksen puhkeamista. Sitten m� menin imetystukiryhm��n ja sain luvan soittaa imetystukihenkil�lle vaikka jo sairaalasta, jos tulee jotain kysytt�v��. Pari kotik�ynti�kin se teki alussa, se oli niin rohkaisevaa. �

�Mutta nyt maito riitt��. Sill� on autettu siskontytt��kin, ja pakasteessa olisi, mist� ottaa. Se oli ensimm�isell� kerralla niin pienest� kiinni: mulle sanottiin, ett� 20 minuuttia per rinta, ett� se riitt��. Se on niin lyhyt aika se pari kuukautta, kun se lapsi imee jatkuvasti. Se olisi pit�nyt kertoa heti. Imetystukilistan kotisivut olivat suureksi avuksi.�

�Jokaista pit�isi auttaa imett�m��n, oikein tosissaan. Ihan itkett��, miten paljon kaunista t�n toisen kanssa on l�ytynyt, ihan ilmaiseksi, melkein itsest��n."

Kysymyksi�:
Voiko perhe hakea korvauksia, koska heille ei kerrottu, ett� korvike voi todella lis�t� diabetesriski�?

Uusi naapuri jatkaa kertomustaan:

"Mua niin harmittaa se korvike. Mutta kun se oli ilmaistakin. Mutta ei sit� silloin tajunnut. Oon m� kyll� tosi surullinen ja vihainenkin. Mist� sit� voi tiet��?"

"Mun veli on t�iss� sellaisessa el�intutkimuslaboratoriossa. Tutkimus on paljon tarkempaa siell�. El�insuojelulain mukaan tarvitaan lupa l��ninhallitukselta, joka valvoo ja voi peruuttaakin luvan. Erityisesti, jos koe-el�imelle voidaan aiheuttaa vakava sairaus."

Ks. El�insuojelulaki 4.4.1996/247, 31 � ja asetus koe-el�intoiminnasta 20.12.1985/1076:

2 � 1 momentti, 3 � 3 momentti, 9 � 1 ja 2 momentti, 12 � 1 momentti ja 17 �.

Kysymyksi�:
Miksi edes lapsiin kohdistuvat tutkimukset eiv�t ole luvanvaraisia?

Valvooko kukaan edes lapsiin kohdistuvia tutkimuksia, my�s muita kuin l��ketutkimuksia?

Miksi laki l��ketieteellisest� tutkimuksesta tekee eron l��ketutkimuksen ja muun l��ketieteellisen tutkimuksen v�lille?

Miten muuta kuin l��ketutkimusta valvotaan? Jos ravinnolla (erityisesti vastasyntyneen lapsen usein ainoalla ravinnolla) on vaikutusta lapsen terveyteen, eik� sit� pit�isi valvoa erityisen tarkasti?

Miten tutkimuksia esim. funktionaalisista elintarvikkeista valvotaan?

Miten ravintotutkimuksia, joissa k�ytet��n alaik�isi�, valvotaan?

Miten valvotaan ravintotutkimuksia, joissa muokataan tutkittavan ainoaa ravintol�hdett�?

Tutkimuslakia ollaan muuttamassa. Tuoko se vastauksia n�ihin kysymyksiin? Suojaako se lapsia my�s muissa kuin l��ketutkimuksissa?

Jos kyseess� muu tutkimus, kuka t�t� tutkimusta valvoo eettisen toimikunnan my�nteisen lausunnon j�lkeen? Onko viranomaista, joka voi puuttua muuhun kuin kliiniseen l��ketutkimukseen? Kenelt� saa lis�tietoja? Mitk� ovat eettisen toimikunnan keinot puuttua? Esim. keskeytysoikeutta ei l�ydy l��ketieteellisest� tutkimuksesta annetusta laista kuin alkiotutkimukselle.

Onko tutkimuksilla mink��nlaista julkista valvontaa?

Kuuluuko ravintotutkimusten valvonta kenellek��n? Elintarvikevirastolle?

Naapuri jatkaa:

"Nyt suututtaa. Kenelt� sit� saisi ensimm�isen raskauden aikana puolueetonta tietoa?"

Kysymyksi�:
Kuka valitsee, millaisen tiedon perusteella vanhemmat tekev�t ratkaisunsa tutkimukseen osallistumisesta?

Mit� muuta materiaalia vanhemmille tarjotaan? Mist� voi pyyt�� lis�materiaalia?

Ketk� ovat arvioineet t�m�n tiedotteen sis�ll�n? Onko potilasj�rjest�ilt� tms. kysytty? Ent� imetystukij�rjest�ilt�?

�Imetyksen lopettaminen oli varhain lopettaneille useammin pettymys kuin �ideille, jotka lopettavat kolmen kuukauden j�lkeen.� (Hannula 2003) Kuka auttaa tekem��n suruty�t�, kun imetys ep�onnistuu tai loppuu aioittua aikaisemmin?

Lainauksia Maailman l��k�riliiton Helsingin julistuksen 10.5.2001 vahvistetusta suomennoksesta
(www.laakariliitto.fi/etiikka/helsinginjulistus.html):

� B. L��KETIETEELLISEN TUTKIMUSTY�N PERUSPERIAATTEET

L��ketieteellisess� tutkimusty�ss� l��k�rin velvollisuutena on varjella tutkittavan el�m��, terveytt�, yksityisyytt� ja ihmisarvoa.

[...]

Ihmiseen kohdistuvan l��ketieteellisen tutkimuksen suorittajien tulee olla tieteellisesti p�tevi� ja sen johtajan kliinisesti p�tev� l��k�ri. Vastuu tutkittavasta kuuluu aina l��k�rille, eik� sit� saa j�tt�� tutkittavalle itselleen, vaikka h�n olisi antanut suostumuksensa tutkimukseen.�

Kysymyksi�:
Miten l��k�ri kantaa vastuunsa, kun lapsi on saanut diabeteksen? Kuka korvaa sairauden toteamisesta ja hoidosta aiheutuvan vaivan, tulonmenetykset, tuskan? L��k�rik�?

Lainaus Yhdistyneiden kansakuntien Yleissopimuksesta lapsen oikeuksista
(www.ykliitto.fi/iotieto/lapsen.htm) 24 artikla:

�1. Sopimusvaltiot tunnustavat, ett� lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sek� sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Sopimusvaltiot pyrkiv�t varmistamaan, ettei yksik��n lapsi joudu luopumaan oikeudestaan nauttia t�llaisista terveyspalveluista.
2. Sopimusvaltiot pyrkiv�t t�m�n oikeuden t�ysim��r�iseen toteuttamiseen ja ryhtyv�t asianmukaisiin toimiin erityisesti:
a) v�hent��kseen imev�is- ja lapsikuolleisuutta;
b) varmistaakseen, ett� kaikki lapset saavat v�ltt�m�tt�m�n l��k�rin- ja terveydenhoidon, jossa painottuu perusterveydenhoidon kehitt�minen;
c) taistellakseen tauteja ja aliravitsemusta vastaan my�s perusterveydenhuollon tasolla, muun muassa k�ytt�m�ll� helposti saatavilla olevaa teknologiaa ja huolehtimalla riitt�v�n ravintopitoisen ruoan ja puhtaan juomaveden saatavuudesta ottaen huomioon ymp�rist�n pilaantumisen vaarat ja riskit;
d) taatakseen asianmukaisen terveydenhoidon odottaville ja synnytt�neille �ideille;
e) varmistaakseen, ett� yhteiskunnan kaikki kerrokset, erityisesti vanhemmat ja lapset, saavat tietoa ja opetusta ja ett� heit� tuetaan k�ytt�m��n saamiaan perustietoja lapsen terveydest� ja ravinnosta, rintaruokinnan eduista, ymp�rist�hygieniasta ja onnettomuuksien ehk�isyst�;
f) kehitt��kseen ehk�isev�� terveydenhuoltoa, vanhempainohjausta sek� perhekasvatusta ja -palveluja. 3. Sopimusvaltiot ryhtyv�t kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin poistaakseen lasten terveydelle vahingollisia perinteisi� tapoja. [...]�

Kysymyksi�:
Mik� viranomainen huolehtii siit�, ett� 3. kohdassa mainitut lasten terveydelle vahingolliset perinteiset tavat, t�ss� tapauksessa ohjaus �idinmaidonkorvikkeen k�ytt��n imetysohjauksen sijasta ("jos oma rintamaito ei en�� riit�" eli k�ytet��n hyv�ksi myytti� rintamaidon loppumisesta/ riitt�m�tt�myydest�) saadaan poistettua?

Miten t�ss� tutkimuksessa vanhempia tuetaan saamaan tietoa ja k�ytt�m��n sit� my�s rintaruokinnan eduista?

Imetysluvuista:

Norjassa 99 % synnytt�neist� aloittaa imetyksen ja 80 % �ideist� imett�� puolivuotiastaan. T�h�n on p��sty imetyst� rohkaisevilla sairaalak�yt�nn�ill�, kymmenen kuukauden �itiyslomalla (t�ydell� palkalla) sek� ty�ss�k�yvien �itien p�ivitt�isell� kahden tunnin imetystauoilla. (Mothering no 122 January/February 2004, ks. www.mothering.com).

Suomessa:
�L�hes kaikki vastasyntyneet saivat rintamaitoa. Kuukauden ik�isist� lapsista rintamaitoa saaneita oli 87 %, kolme kuukautta t�ytt�neist� 74 % ja puoli vuotta t�ytt�neist� 51 %. Yksinomaan �idinmaidonkorviketta saaneita oli vastasyntyneist� (<1kk) 8 %. [...] T�ysimetettyj� oli alle kuukauden ik�isist� 65 %, kolme kuukautta t�ytt�neist� 45 % ja nelj�n kuukauden ik�isist� vain 14 %. Vuoteen 1995 verrattuna vastasyntyneiden t�ysimetys ei ole yleistynyt. Sen sijaan 1-4 kk ik�isten t�ysimetys oli yleistynyt selv�sti.� (Hasunen, K, Imev�isik�isten ruokinta Suomessa vuonna 2000, tiivistelm�, http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/hasunen/tiivis.htm).

��idit suunnittelevat imett�v�ns� huomattavasti lyhyemm�n aikaa kuin suositellaan, keskim��rin v�h�n yli 8 kuukautta. Sen lis�ksi moni �ideist� imett�� viel� lyhyemm�n aikaa kuin on itse suunnitellut. Vain aniharva suunnittelee alle nelj� kuukautta kest�v�� imetyst�. Vastanneist� �ideist� 35 % lopetti imetyksen lapsen kuuden kuukauden ik��n menness�. [...] Lyhyen imetysajan takia osa imetyksen eduista menetet��n. Nelj�nnes �ideist� selvi�� imetyksest� sairaalassa huonosti.� (Hannula, L., Imetysn�kemykset ja imetyksen toteutuminen � Suomalaisten synnytt�jien seurantatutkimus, Turun yliopisto, Turku 2003).

L�hteit� ja kirjallisuutta:

Kimpimaki et al., Short-term exclusive breastfeeding predisposes young children with increased genetic risk of Type I diabetes to progressive beta-cell autoimmunity.Diabetologia. 2001 Jan; 44(1): 63-9.
(http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=11206413&dopt=Abstract)

V Sadauskaite-Kuehne, J Ludvigsson, Z Padaiga, E Jasinskiene, and U Samuelsson, Longer breastfeeding is an independent protective factor against development of type 1 diabetes mellitus in childhood. Diabetes Metab Res Rev, March 1, 2004; 20(2): 150-7.

Hannula, L., Imetysn�kemykset ja imetyksen toteutuminen � Suomalaisten synnytt�jien seurantatutkimus, Turun yliopisto, Turku 2003.

WHO:n kansainv�linen �idinmaidon markkinointia koskeva koodi http://www.who.int/nut/documents/codenglish.PDF
(ei ole tiett�v�sti suomennettu)

Imetystietoutta suomeksi: Imetystukilista

Kaikki lainaukset lains��d�nn�st�: www.finlex.fi

Tiedonhaussa ja dokumentin kirjoittamisessa ovat auttaneet Hanna Graeffe, Jyrki Kuoppala, Anu Laakkonen, Karla Loppi ja P�rr� Sahlberg.