Imetyksen tuki ry 9.4.2008
KOMMENTTITIEDOTE IMETYKSEN VAIKUTUKSESTA ALLERGIOIHIN
Julkaisuvapaa heti
Lääketieteen lisensiaatti Maria Pesonen väittelee 11.4.2008 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa täysimetyksen vaikutuksesta allergioihin. Väitösuutisoinnissa on ollut laajalti asiavirheitä ja sekavia termejä, joiden vuoksi Imetyksen tuki ry haluaa selventää termien käyttöä ja nostaa esiin tutkimuksen uutisoinnista unohtuneita asioita.
Pesosen ansiokkaassa tutkimuksessa todettiin, että yli yhdeksän kuukauden pituinen yksinomainen rintaruokinta eli täysimetys saattaa lisätä allergiariskiä. 18 prosenttia tutkimukseen osallistuneista 200 lapsesta oli täysimetyksellä yhdeksän kuukauden ajan tai pidempään. Täysimetys tarkoittaa, että lapsi saa ravinnokseen ainoastaan äidinmaitoa. Yhdeksän kuukauden pituista täysimetystä ei mikään taho suosittele, ja käytännössä ilmiö on marginaalinen. Sen sijaan osittaisimetystä, eli muun ruuan ohella tapahtuvaa imetystä Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee jatkettavaksi kahden vuoden ikään tai pidempään. Imetyksen kokonaiskestoon Pesosen väitös ei ota kantaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee kuuden kuukauden täysimetystä, joka myös Pesosen tutkimuksen mukaan suojaa lasta allergioilta. Viimeisimmän, vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan suositus toteutui ainoastaan yhden prosentin kohdalla. Alhaisiin imetyslukuihin on useita syitä, mutta ammattimaisen tuen puute on niistä tärkeimpiä – ja siihen on myös mahdollista vaikuttaa.
Pesosen väitöstutkimuksesta jäi uutisoimatta tärkeä tutkimustulos, jonka Imetyksen tuki ry haluaa nostaa esiin: tutkimukseen osallistuneista lapsista 58 prosenttia täysimetettiin kuuden kuukauden ikään, mikä osoittaa ammattitaitoisen tuen ja kannustuksen vaikutuksen imetyksen onnistumiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2005 tekemän selvityksen mukaan vain 32 prosentilla neuvolatyöntekijöistä oli 18 tunnin laajuinen peruskoulutus imetysohjaukseen. Kahdella kolmesta neuvolatyöntekijästä ei ollut lainkaan ammattimaista tietämystä imetyksen kulusta tai siihen liittyvistä pulmatilanteista.
LT Leena Hannulan väitöstutkimuksen (2003) mukaan suomalaiset naiset suunnittelevat etukäteen pidempää imetystä kuin lopulta toteutuu. Imetyksen varhaista loppumista pidetään traagisesti jopa huonon äitiyden merkkinä, mikä käy ilmi mm. Väestöliiton tuoreesta julkaisusta Äidin kielletyt tunteet (Janhunen & Oulasmaa 2008).
LL Maria Pesosen väitöstutkimus vahvistaa nykyisiä suosituksia kuuden kuukauden täysimetyksestä ja rohkaisee: ammattitaitoisen tuen avulla yhä useampien äitien imetystoive toteutuu.
Lisätietoja antaa Imetyksen tuki ry:n koulutussuunnittelija Leena Pikkumäki, p. 044 5225 038 leena.pikkumaki (at) imetys.fi