Imetyksen tuki ry

Imetysuutisia 2/2002, julkaisija Imetyksen tuki ry, tiedustelut itu (at) imetys. fi
Artikkelia ei saa kopioida eik� sit� saa k�ytt�� esimerkiksi uuden artikkelin l�hdeaineistona ilman mainintaa l�hteest�. Tulostaminen ja edelleen jakaminen ei-kaupallisiin tarkoituksiin, l�hde mainiten on sallittua.

Imetystarina: Pipariksi meni - Anu Knuutti ja Kasperi

Pipari?

�Oli kes� 2001 ja 30-vuotisjuhlani l�hestyiv�t. Olin p��tt�nyt pit�� kunnon bileet ja yst�vi�kin oli jo varoitettu tulevista juhlista. Muutamaa viikkoa ennen h-hetke� aloin ihmetell� huonoa oloani ja kahden aiemman kokemuksen perusteella aloin ep�ill� parasta. Tein positiivisen raskaustestin yhdess�olomme 10-vuotisp�iv�n kunniaksi. En halunnutkaan sitten en�� mit��n remujuhlia ja 30-vuotiskekkerini meniv�t pipariksi. Menk��n sitten juhlat kirjaimellisesti Pipariksi. Kun nimi kaiken lis�ksi rimmasi poikiemme Oskarin ja Santerin kanssa, niin se j�i ty�nimeksi.�

Pipari-poika syntyi helmikuussa kolme p�iv�� ennen laskettua aikaa. Olin vakaasti p��tt�nyt, ett� t�ll� kerralla kaikki menee t�ydellisesti. Sen varmistaakseni liityin imetystukilistalle hyviss� ajoin ennen synnytyst�. Riemu olikin suuri, kun lis�maitoa ei tarvittu: pojan paino oli noussut melkein 100g p�iv�ss� ja h�n kakkasi maitokakkaa jo sairaalassa. Imetin h�nt� l�hes koko ajan. V�lill� en meinannut saada h�nt� rinnalle mill��n ja joskus kuului maiskutusta imiess�, mutta ajattelin sen olevan vain alkukankeutta.

Pipari oli ensiviikkoina hyvin itkuinen. En voinut uskoa huonoa tuuriani: taas koliikkivauva, niin kuin esikoinenkin oli ollut. Maidon riitt�vyytt� en ep�illyt ollenkaan, olinhan imett�nyt jo kaksi poikaa menestyksellisesti, ensimm�ist� 6kk ja toista 1v 1kk. Sen verran minua kuitenkin ep�ilytti, ett� kirjoituksessani imetystukilistalle mainitsin 10 p�iv�n kakkaamattomuuden Piparin ollessa 17 p�iv�n ik�inen. Painonnoususta en tiennyt, kun neuvolassa oli ruuhkaa ja terveydenhoitaja ei ollut ehtinyt viel� kotik�ynnille. Tasan kolmeviikkoisena oli ensimm�inen punnitus ja sen my�t� sain hirve�n shokin: paino oli pienempi kuin sairaalasta l�htiess�! Miksi en ollut tajunnut! Toinen on huutanut n�lk��ns� kolme viikkoa, enk� min� ymm�rt�nyt.

Enemm�n maitoa vauvalle

Aloin tehostaa imetyksi� ja annoin kolmen tunnin v�lein lis�maitoa. Olin onnellinen siit�, ett� pakkasessa oli omaa maitoani, jota pystyin k�ytt�m��n. Yritin antaa lis�maidon h�rpyytt�m�ll�, mutta se ei onnistunut ollenkaan. Pipari valutti kaiken suuhun kaadetun maidon pois. Niinp� oli pakko turvautua tuttipulloon. Pullon antamisesta seurasi se, ett� Pipari sai vatsansa t�yteen helposti, ei kyll�isen� suostunut rinnalle ja n�lk�isen� halusi pulloa. Imetyksen tehostaminen tyss�si siis pullon antamiseen ja aloin olla aika ep�toivoinen.

Imetystukilistan neuvomana menin muutaman p�iv�n kuluttua paikalliseen imetystukiryhm��n tarkistuttamaan imuotetta. Pitk�n yritt�misen j�lkeen saimme Piparin siell� rinnalle ja vet�j� totesi otteen olevan ihan v��r�. Maidon riitt�m�tt�myyden syy olikin ollut siin�! Suunnilleen riemusta kiljuen tulin kotiin; syy selvisi ja nyt alkaisi taistelu sen korjaamiseksi. Pipari oli kuitenkin hoksannut, ett� pullosta tulee paljon helpommin, joten rinnalle saaminen oli kovan ty�n takana. Yleens� rinta ei kelvannut ollenkaan ja sen seurauksena my�s maitom��r�ni alkoi v�het�. Pakkasmaidot alkoivat loppua ja yritin lyps�� vanhalla pumpullani, mutten saanut juuri mit��n irti. Kaiken lis�ksi yhten� y�n� Pipari ei suostunut imem��n rintaa kertaakaan. Seuraavana aamuna vaippa oli l�hes kuiva ja siell� oli pieni tummankeltainen pissa. Silloin s�ik�hdin tosissani.

Imetys tuntui loppuneen kokonaan

Aloin heti antaa pullosta maitoa v�h�n v�li� ja pelk�sin hirve�sti, ett� Pipari kuivuu. Imetys tuntui loppuneen kokonaan. Pipari suostui ottamaan rinnan suuhunsa, muttei tehnyt sill� mit��n. Kirjoitin tuona p�iv�n� imetystukilistalle �Yleens� koko imetys ei edes onnistu. Pipari ei ota kunnolla kiinni, vaikka tekisin mit� taikatemppuja. Olen imett�nyt istuen, makuullaan, k�vellen, pesim�ll� ja Pipari vatsani p��ll�. Pipari ei vaan mill��n ota rintaa syv�lle suuhun. H�n kyll� hamuaa kovasti ja suu on auki, mutta kun se ei mene sitten en�� kiinni! Jos Pipari aloittaa ime�, h�n lopettaa imemisen silloin, kun maitoa alkaa herua ja p��st�� maidot vaan suupielest� ulos ja alkaa huutaa.�

Muutaman p�iv�n kuluttua imetys tuntui edelleen yht� mahdottomalta. Pipari oli tuolloin kuukauden ik�inen ja siit� alkoi pitk� lypsy- ja pullorumba. Yritin imett�� kaikin mahdollisin ja mahdottominkin keinoin, mutta siit� ei tullut en�� mit��n. Sain kuitenkin lypsetty� 6-7 desilitraa p�iv�ss� ja ajatus, ett� suurin osa ravinnosta on silti �idinmaitoa, lohdutti ja kannusti minua jatkamaan yritt�mist�. Imetystukilistalta sain tukea, toivoa, sympatiaa ja tunsin, etten ole yksin ongelmieni kanssa.

K��nne parempaan

Seuraavat kolme viikkoa meniv�t pelk�n pullon varassa. Yritin tarjota rintaa monta kertaa p�iv�ss�, mutta laihoin tuloksin. Tavallaan jo luovutin ajatuksen imetyksest� ja ajattelin, ett� hyv�, jos jaksan lyps�� 3kk:een saakka. Er�s y� toikin taas toivon takaisin! Tarjosin tapani mukaan Piparille rintaa ennen pulloa ja h�n alkoikin yll�tt�en ime�! Luulen, ett� ratkaisu oli nimenomaan �pesiminen�. Sit�h�n min� tein, kun nukuin joka y� samassa s�ngyss� Piparin kanssa, useimmiten ihan vieri vieress�. Rinta alkoi kelvata yh� useammin �isin ja en voi sanoin kuvailla, millainen helpotus oli, kun ei tarvinnut en�� keskell� y�t� nousta pullottelemaan ja lyps�m��n. Olin tyytyv�inen jo tuohonkin tilanteeseen.

Tilanne kuitenkin parantui edelleen; hitaasti mutta varmasti. Pikkuhiljaa Pipari alkoi j�lleen luottaa rintaan. Ensin rinta alkoi kelvata p�iv�unilla ja reilun 2kk:n i�ss� kelpasi jo hereill�kin. Imeminen alkoi olla tehokkaampaa, muttei edelleenk��n riitt�v�sti. Suurin osa ravinnosta tuli pullosta, mutta olin eritt�in onnellinen siit�, ett� pystyin j�lleen imett�m��n. Piparin, joka sai t�ss� v�liss� nimen Kasperi, imemisote tehostui i�n karttuessa. En voinut kuitenkaan lopettaa lyps�mist�, sill� Kasperi ei saanut tyhjennetty� rintaa tarpeeksi. Kasperin ollessa 3,5kk aloin hieman v�sy�, enk� jaksanut lyps�� en�� kuin 3-4 kertaa vuorokaudessa. Samalla korvikkeen menekki nousi v�h�n, mutten kokenut sit� en�� niin masentavana asiana, sill� sainhan imett�� jo toistakymment� kertaa p�iv�ss�.

Kasperi on t�t� kirjoittaessani kohta 5kk ja tuntuu todella hienolta se, mihin olemme p��sseet. T�ll� hetkell� Kasperi juo pullosta kolme kertaa p�iv�ss�, yhteens� 3-4dl. Lyps�mist� en ole viel�k��n malttanut kokonaan lopettaa, mutta lyps�n vain silloin, kun heruminen l�htee itsekseen k�yntiin. Imetys on viimeisen viikon ajan sujunut miss� vaan ja milloin vain. Ylpe�n� imetin julkisesti jopa markkinoilla!
Kaikkien n�iden vaikeuksien j�lkeen olen alkanut arvostaa sujuvaa imetyst� suunnattomasti. Joka kerran, kun Kasperi tulee rinnalleni, en voi olla hymyilem�tt� ja huokaamatta �se onnistui sittenkin, imetys ei mennytk��n pipariksi�.

Anu Knuutti

paluu artikkelien p��sivulle