Imetyksen tuki ry

Vertaistuki auttaa imetyksess�

Anna Metsoila
k�til�opiskelija, Helsingin amk Stadia
puheenjohtaja, Imetyksen tuki ry
Opinn�ytety� on valmistunut toukokuussa 2005.
Julkaistu Imetyksen tuki ry:n kotisivuilla syyskuussa 2006.
Tulostettava versio [pdf]

Imetys on merkitt�v� vuorovaikutustapahtuma ja samalla yksi tehokkaimpia ennaltaehk�isev�n terveydenhoidon toimia erityisesti lapsen, mutta my�s �idin kannalta. Yhteiskunnalle fyysisten ja psyykkisten sairauksien ehk�isyst� koituu luonnollisesti taloudellista hy�ty�. Suomalaiset naiset imett�v�t kuitenkin lyhyemm�n aikaa kuin olisi kansainv�linen tavoite tai kansallinen suositus, sek� ennen kaikkea, kuin mit� itse toivoisivat. Vertaistuki on tehokas tapa auttaa �itej� saavuttamaan omat imetystavoitteensa.

T�m� tiivistelm� perustuu Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa tehtyyn opinn�ytety�h�n �Vapaaehtoinen imetyksen vertaistuki: �itien kokemuksia imetystukiryhmist��. Opinn�ytety�ll� pyrittiin kartuttamaan tietoa vapaaehtoisesta imetystukitoiminnasta ja sen mahdollisuuksista auttaa �itej� imetyksess�. Imetystukiryhmiss� k�yvien �itien kokemuksia imetystukiryhmist� ker�ttiin laadullisella teemakyselyll�. Koko opinn�ytety� on luettavissa Stadian Sofianlehdonkadun toimipisteen kirjastossa, joka sijaitsee K�til�opiston sairaalan vieress�.

Imetys suosituksia ja �itien toiveita v�h�isemp��

Maailman terveysj�rjest� WHO suosittelee puolen vuoden t�ysimetyst� ja imetyksen jatkamista muun ruoan ohella ainakin kahden vuoden ik��n saakka (WHO 2002). Suomen sosiaali- ja terveysministeri� julkaisi uudet WHO:n linjoja my�t�ilev�t imetyssuosituksensa syksyll� 2004 (Hasunen ym. 2004). Kansainv�linen tavoite on my�s, ett� 80 % nelikuisista olisi t�ysimetettyj�. Suomessa nelikuisista v. 2005 t�ysimetettyj� oli 34%, mik� vastaa maailmanlaajuista keskiarvoa (35%). Imetyksen kestossa on kuitenkin selvi� alueellisia eroja. (Hasunen - Ryyn�nen 2006.)

Hannulan (2003) v�it�stutkimuksen perusteella suomalaiset �idit asennoituvat imetykseen hyvin my�nteisesti, ja positiivisella suhtautumisella on selke� yhteys imetyksen onnistumiseen. Kuitenkin �itien tiedot imetyksest� ovat puutteellisia. Imetyksen suunniteltu kesto onkin usein � paitsi virallisia suosituksia � my�s �itien omia toiveita lyhyempi. Suomalaiset �idit ilmoittavat imetyksen lopettamisen syyksi useimmiten maidon v�henemisen tai loppumisen (Hasunen - Ryyn�nen 2006). �idin tietoinen valinta on harvoin syyn� varhaiseen imetyksen lopettamiseen (Dennis 2002a).

WHO on vuonna 1989 laatinut terveit�, t�ysiaikaisia vauvoja koskevan kymmenen kohdan ohjelman imetyksen tukemiseksi (Ten Steps to Successful Breastfeeding). Kymmenes askel kehottaa �itej� hoitavia yksik�it� tukemaan ja edist�m��n imetystukiryhmien perustamista ja toimintaa, sek� ohjaamaan �itej� niihin. (WHO 1989, WHO 1998.) My�s Euroopan Unionin (EU) projekti imetyksen edist�miseksi muistuttaa vertaistuen tarpeellisuudesta sek� vapaaehtoisten imetystukijoiden ja terveydenhuollon v�h�isist� yhteyksist� (EU 2004).

Imetystuen l�hteet

Perinteisiss� kulttuureissa imett�v�n �idin tukena on ollut kokenut �iti, doula. Samaa kaivattaisiin nykyp�iv�n�; varsinkin ensisynnytt�j�-�iti tarvitsee aluksi sek� l�heisilt��n ett� ammattihenkil�ilt� tukea omiin �idin taitoihinsa luottamisessa. Toisilta naisilta �iti voi saada tukea selvit�kseen vauvan ymp�rivuorokautisesta hoidosta, vauvan ja �itiyden her�tt�m�st� valtaisasta tunteiden kirjosta sek� omasta psyykkisen kasvun haasteestaan. Tukiverkostojen olemassaolo ei kuitenkaan ole itsest��nselvyys. (Sarkkinen 2003.)

�itien imetyskokemuksiin usein liittyv�� kokemusta sosiaalisen verkoston puutteesta voidaan auttaa imetystukiryhmill� (Heikkil� - Peltoniemi 1999). Imetystukitoiminta kattaa monia eri toimintamuotoja: kasvokkain, puhelimitse ja internetin kautta annetun imetystuen sek� imetystuen lis��miseen t�ht��v�n toiminnan, kuten j�rjest�toiminnan ja koulutuksen. K�sitteiden m��rittely� ja lis�tietoa aiheesta tarjoavat esimerkiksi EU:n imetyksen edist�misen projektin materiaalit (EU 2004).

Suomessa on totuttu ajattelemaan, ett� �itien imetysohjaus ja -tuki tulevat p��asiassa neuvolasta synnytyssairaalasta kotiutumisen j�lkeen (esim. Hasunen ym. 2004). Tutkimukset kuitenkin antavat viitteit� siit�, etteiv�t �idit koe saavansa riitt�v�sti ohjausta ja tukea terveydenhoitajilta imetyksens� onnistumiseksi (Hannula 2003; Jukarainen 1994; Piirainen ym. 2001; Tarkka 1996). Hannulan v�it�stutkimuksen (2003) mukaan on jopa niin p�in, ett� kokemuksensa mukaan paljon tietoa neuvolasta saaneilla �ideill� on eniten ongelmia imetyksess�. Hannulan mielest� t�m� kertoo neuvoloiden toimintatapojen ongelmista, joihin liittyv�t my�s puutteelliset taidot ohjata �itej� hakemaan imetykseen apua muualta, kuten vapaaehtoisista imetystukiryhmist�.

Imetysohjaajakoulutus sis�ltyy k�til�n, mutta ei terveydenhoitajan EU-direktiivin mukaiseen koulutukseen (esim. Stadia 2003). Neuvoloiden terveydenhoitajista 68%:lta t�m� peruskoulutus puuttuu kokonaan eli ty�nantajakaan ei ole sit� tarjonnut (Hakulinen-Viitanen ym. 2005). Varsinaisia imetyksen ammattilaisia (lactation consultant, IBCLC) on syksyst� 2005 l�htien ollut Suomessa yksi, mutta esimerkiksi sairaaloiden imetysklinikat puuttuvat kokonaan.

Imetyksen vertaistuki

Vapaaehtoinen imetystukitoiminta k�sitt�� monenlaista �itien auttamista. Tuen muotoja ovat mm. imetystukiryhm�t ja puhelimitse auttaminen. Erilaisia imetystukiryhmi� on Suomessa viitisenkymment�. Ryhm�t toimivat itsen�isesti. �idit ovat tervetulleita ryhmiin kuntarajoista v�litt�m�tt�. Vet�j�t auttavat usein my�s puhelimitse tai s�hk�postin v�lityksell�.

Iso-Britanniassa seurattiin 31 viikon ajan kerran viikossa kokoontuvaa imetystukiryhm��, jossa seuranta-aikana k�vi 53 �iti�, jokainen keskim��rin 3,3 kertaa. Ryhm�� vetiv�t vapaaehtoiset tukihenkil�t � seikka, jota tutkimukseen osallistuneista �ideist� 40 % erityisesti kiitti. �idit tulivat imetystukiryhm��n saadakseen imetysneuvoja sek� sosiaalisten syiden takia, kuten voidakseen puhua muiden �itien kanssa ja saadakseen uusia yst�vi�. Kokonaisuutena voitiin todeta imetystukiryhm�ll� olleen merkitt�v� vaikutus osallistuneiden �itien imetykseen ja sen jatkumiseen. �idit arvostavat vertaistukea ja heid�n on helpompi puhua toisilleen kuin terveydenhuoltoalan ammattilaiselle. Imetyksen onnistumiselle on my�s merkityksellist� se, ett� �iti n�kee toisten �itien imett�v�n; t�m� lis�� h�nen itseluottamustaan ja imetykseen sitoutumistaan. (Alexander ym. 2003.)

My�s Heikkil�n ja Peltoniemen laadullisessa pro gradu -tutkimuksessa (1999) rovaniemel�isess� imetystukiryhm�ss� k�yneet �idit (n=8) kokivat saaneensa imetykseens� tukea, jossa korostuivat �itien rohkaiseminen luottamaan itseens� ja ryhm�n merkitys. �idit kuvasivat saaneensa mm. lis�� uskoa imetykseen luonnollisena asiana, johon ei tarvita poppakonsteja. Imetystukiryhm�ss� �idit jakoivat ja vertailivat kokemuksia kesken��n, mik� koettiin hyv�n� asiana.

Kanadalaisessa tutkimuksessa �idit (n=256) jaettiin satunnaisesti kahteen ryhm��n, joista toinen sai tavallisen terveydenhoidon lis�ksi jatkuvaa puhelimitse annettua tukea ja ohjausta vertaistuki�ideilt�. T�rke� tulos oli, ett� vertaistukea saaneet �idit kokivat tukea olevan saatavilla heid�n sit� tarvitessaan. Vertaistukea saaneet �idit imettiv�t � my�s t�ysimettiv�t � todenn�k�isemmin kolmen kuukauden kuluttua synnytyksest� ja olivat tyytyv�isempi� imetyskokemukseensa. (Dennis 2002b; Dennis ym. 2002). Vertaistuki on havaittu erityisen t�rke�ksi v�h�tuloisten ja nuorten naisten imetyksiss� (Dennis 2002a).

Glasgowissa, Iso-Britanniassa, toteutettiin kolmen vuoden projekti imetyksen vertaistuesta sosiaalisesti huonolla alueella, jossa �idit imettiv�t hyvin v�h�n. �ideille (n=471) tarjottiin mahdollisuutta saada imetykseen tukea vertaistuki�idilt� sek� ennen ett� j�lkeen synnytyksen kotik�yntien muodossa. Tarjouksen otti vastaan yli 70 % �ideist�. Projektin aikana voitiin todeta imetyksen vertaistuen innostavan �itej�. Vertaistuen todettiin lis�nneen �itien varmuutta ja itsetuntoa. (McInnes - Stone 2001.)

J�rjest�t meill� ja muualla

Terveydenhoitaja Ritva Kuusisto aloitti imetyksen vertaistukitoiminnan Suomessa vuonna 1976. Yht�jaksoisesti toiminnassa on ollut pisimp��n Jyv�skyl�n imetystukiryhm�, vuodesta 1994. J�rjest�ytynyt imetystukitoiminta Suomessa on sen sijaan verrattain nuorta. Imetyksen tuki ry (ent. Vauvamy�nteisyys ry) oli ensimm�inen rekister�ity imetysyhdistys Suomessa vuonna 1997. (Lis�tietoja www.imetys.fi/itu.)

Yhdysvalloissa imetyksen vertaistukitoiminnan aloitti jo 1950-luvun lopulla La Leche League International -j�rjest� (LLLI) ja Ruotsissakin perustettiin imetysyhdistys Amningshj�lpen vuonna 1973. Kansainv�lisen imetysneuvojan tutkinnon (International Board Certified Lactation Consultants, IBCLC) suorittaneilla on oma j�rjest� ILCA (International Lactation Consultant Association), johon kuuluu mm. k�til�it�, terveydenhoitajia ja l��k�reit�. Erilaisia imetyksen suojelemiseen ja tukemiseen pyrkivi� katto- ja kansalaisaktivismiliikkeit� on useita. Esimerkiksi WABA (World Alliance for Breastfeeding Action), jonka perustajiin kuuluvat mm. IBFAN (International Baby Food Action Network), LLLI ja ILCA sek� yhteisty�tahona WHO/Unicef. Imetyksen tuki ry on IBFAN:in j�sen.

Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat

Opinn�ytety�n teht�v�n� oli selvitt�� syit�, jotka saavat �idit hakeutumaan imetystukiryhm��n ja jatkamaan siell� k�ymist�. Lis�ksi haluttiin selvitt��, millaista tukea imetykselleen �idit ryhmist� saavat, ja mik� on ollut t�m�n tuen merkitys imetyksen jatkumiselle. Vertailun vuoksi kysyttiin my�s �itien neuvolasta imetykselleen saamaa tukea ja sen merkityst�. �itien ehdotuksia sek� vapaaehtoisen vertaistuen ett� terveydenhuollon imetystuen kehitt�miseksi ker�ttiin my�s.

Tutkimusongelmat olivat seuraavat:
1)Miksi �idit k�yv�t imetystukiryhmiss�?
2)Millaista tukea imetykselleen �idit saavat imetystukiryhmist�?
3)Millaista tukea imetykselleen �idit saavat neuvolasta?
4) Miten �idit toivoisivat imetyksen tukemista kehitett�v�n?

Aineiston analysointi ja tutkimuksen toteutus

Aineisto koottiin taustatietoja lukuun ottamatta vain avoimia kysymyksi� sis�lt�v�ll� kyselylomakkeella. Kyselylomake laadittiin tutkimusongelmien, teoreettisen taustan sek� aikaisempien imett�mist� ja sosiaalista tukea k�sitelleiden tutkimusten perusteella Vastaajien henkil�kohtaisista taustatiedoista ker�ttiin vain olennaisimmat.

Kyselylomakkeen esitestaukseen osallistui viisi kohderyhm��n kuuluvaa �iti� eri puolilta Suomea. Esitestaajien vastaukset olivat eritt�in samansuuntaisia kuin varsinaisten vastaajien. Kyselyt analysoitiin kvalitatiivista aineistol�ht�ist� sis�ll�nanalyysi� mukaillen, ryhmittelem�ll� ilmauksia, k�sitteit� ja/tai teemoja (Tuomi - Saraj�rvi 2002).

Kysely toteutettiin joulukuun 2004 ja tammikuun 2005 aikana. Vastaajia haettiin Imetyksen tuki ry:n �itiryhmist�, koska yhdistyksen kouluttamien ryhm�nvet�jien vet�mien imetystukiryhmien voi ajatella olevan verrattavissa toisiinsa. Vastaajiksi sopivat �idit, jotka olivat ryhm�ss� v�hint��n toista kertaa. Kymmenen �iti� t�ytti tutkimuksen kriteerit ja suostui osallistumaan tutkimukseen. Tutkimuksen vastausprosentti oli 90. Tuloksia ei pienen otoksen ja ryhmien rajaamisen takia voi yleist�� koskemaan kaikkia Suomen imetystukiryhmi�.

Tutkimusaineisto

Jokainen vastaaja (n=9) imetti parhaillaan joko esikoistaan tai nuorinta lastaan. �idit olivat hakeneet ja saaneet imetykseens� apua useista eri l�hteist�. Oman l�hipiirin ohella suurin osa vastaajista oli k�ytt�nyt interneti� tiedon ja tuen l�hteen�. Yli puolet �ideist� oli my�s k�ynyt useamman kuin yhden imetystukiryhm�n tapaamisissa. Vastanneet �idit mainitsivat � ehk� yll�tt�enkin � yksitt�isist� imetyksens� tukijoista kaikkein useimmin imetystukiryhm�n vet�j�n tai muun imetystukihenkil�n, kun esimerkiksi puolisonsa mainitsi harvempi.

�itien kuvaamat syyt imetystukiryhm�ss� k�ymiseen

Valtaosa vastaajista (7/9) oli alun perin hakeutunut imetystukiryhm��n saadakseen imetykseens� neuvoja, tietoa tai apua. Noin puolella (5/9) oli ollut jokin tietty imetysongelma. Imetysongelman takia ryhm��n hakeutuneista �ideist� suurin osa (4/5) oli saanut kaipaamansa avun imetyksen jatkamiseksi. Kyseiset �idit eiv�t olleet saaneet apua neuvolasta.

Kyselyyn vastanneet �idit olivat useimmin jatkaneet ryhm�ss� k�ymist� sosiaalisista syist�: saadakseen vertaistukea (6/9) ja tavatakseen muita pienten lasten �itej� (7/9). My�s tiedon saaminen oli l�hes kaikkien �itien (8/9) mielest� ollut syy jatkaa imetystukiryhm�ss� k�ymist�.

Vastaajat kuvasivat imetystukiryhm�ss� k�ymisens� syit� mm. seuraavasti:

�Aluksi apua imetysongelmiin ja my�hemmin kokemusten jakaminen ja muiden auttaminen.�

�Yhteys toisten �itien kanssa, vertaistuki, tieto imetyksest�.�

�/--/ My�s eri aiheet, joita k�sitell��n, kiinnostavat. Muiden �itien tarinoista, kysymyksist� ja ongelmista oppii my�s paljon.�

�idit kuvailivat imetystukiryhm�n imetysongelmaan antaman avun vaikutusta imetykselleen mm. seuraavasti:

�Olin periaatteessa jo tietoinen monista asioista, mutta ryhm� toi vahvistusta tekemisiini. Suurin ja oikeastaan ainoa imetykseen liittyv� ongelmani on ollut maidon riitt�vyys ja siis siihen ongelmaani olen saanut vinkkej�.�

�Sain hyvi� neuvoja ja kannustusta siit�, miten turvata vauvalle sek� riitt�v� ravinnon saanti ett� imetyksen jatkuminen.�

�itien imetystukiryhm�st� saama tuki imetykselleen

Imetystukiryhm�n vaikutuksiksi imetykselleen �idit mainitsivat imetyksen pidentymisen suunnitellusta, oikein toimimisen ja jaksamisen tunteiden vahvistumisen sek� tarvittaessa ongelmiin avun l�yt�misen. Yhden vastaajan kokemukset imetystukiryhm�st� olivat enemm�n kielteiset kuin my�nteiset, eik� h�n kokenut saaneensa imetystukiryhm�st� toivomaansa apua. Sama vastaaja ei kokenut saaneensa apua my�sk��n neuvolasta.

�idit kuvailivat imetystukiryhm�n merkityst� imetykselleen esimerkiksi n�in:

�Ihan positiivinen, eli kannustanut imett�m��n kun ryhm� on �t�ynn�� itej�, jotka ovat imett�neet kauan.�

�L�hinn� tukee omaa ajatustani siit�, kuinka t�rke�� imetys on ja ett� �siin� on j�rke��.�

�Minulle on tullut tunne, ett� voin kysy� jostain apua / neuvoja imetykseen, en ole yksin.�

�itien neuvolasta saama tuki imetykselleen

Neuvolan antaman tuen ja avun merkityst� �itien imetykselle pyydettiin kuvailemaan vastaavasti kuin imetystukiryhm�n antamaa tukea. Suurin osa (7/9) vastaajista ilmaisi, ett� neuvolasta annettu imetystieto ja -ohjaus oli puutteellista. My�sk��n tukea imetykselleen �idit (5/9) eiv�t kokeneet saaneensa riitt�v�sti neuvolasta. Osa n�ist� �ideist� kuvasi, ettei ollut saanut neuvolasta mink��nlaista tukea imetykselle.

�idit kommentoivat neuvolan vaikutusta imetykselleen esimerkiksi seuraavasti:

�En ole oikeastaan saanut tukea neuvolasta. /--/ En voisi ongelmatilanteessa tukeutua h�neen�

�En ole saanut neuvolasta mit��n neuvoja tai ohjausta imett�miseen.�

Vajaa puolet vastaajista (4/9) oli saanut neuvolasta kannustusta imett�miseen. Osa n�ist�kin �ideist� kirjoitti neuvolan tietojen imetyksest� olleen virheellisi� tai puutteellisia, vaikka rohkaisua oli annettu. Yksi �ideist� kuvaili terveydenhoitajan t�rkeyden olleen kannustamisen lis�ksi siin�, ett� t�m� oli ohjannut �idin �imetystukiohjaajalle� (kirjoittajan tulkinta: vapaaehtoinen imetystukihenkil�), joka sitten oli ohjannut imetyst� �k�dest� pit�en�. �iti kuvaili terveydenhoitajan omia imetystietoja puutteellisiksi.

�/--/ Esikoisen aikana sain tukea /--/. Kuitenkaan varsinaista tsemppausta en saanut. Neuvolan vaihduttua tuki vaihtuikin ep�ilyyn ja toteamisiin: �Maito loppuu kun vauva on 8-9kk.� /--/�

�Terveydenhoitajani oli imetysmy�nteinen. H�n kannusti ja rohkaisi imetyksess�. Koska imetys sujui minulta hyvin, h�n ei juuri puuttunut asiaan. /--/�

�itien ehdotukset imetystuen kehitt�miseksi

Kyselyyn vastanneita �itej� pyydettiin kertomaan kehitt�misehdotuksensa sek� vapaaehtoiselle imetyksen vertaistuelle ett� julkisen terveydenhuollon antamalle imetystuelle. Vapaaehtoisen imetystuen kehitt�miskohteeksi vastaajat mainitsivat ennen kaikkea tiedotuksen: �ideille, yleisesti ja terveydenhuollon suuntaan. �idit ehdottivat imetystukiryhmist� tiedottamista jo esimerkiksi synnytyssairaalassa tai perhevalmennuksessa. Imetystukiryhmi� toivottiin my�s lis��.

Vastaajien antamat ehdotukset terveydenhuollon tarjoaman imetystuen kehitt�miseksi sis�lsiv�t tiedon ja koulutuksen lis��mist�, ohjaustaitojen ja asenteen parantamista sek� yhteisty�t� vapaaehtoisten kanssa. N�iden asioiden yl�kategoriana voi pit�� imetysohjauksen kehitt�mist�. Perustiedot imetyksest�, ohjaustaidot ja asenne imetyst� kohtaan ovat osa imetysohjaajakoulutusta. Yhteisty� vapaaehtoisten kanssa taas sis�ltyy esimerkiksi WHO:n ja Unicefin kymmenen askeleen ohjelmaan onnistuneesta imetyksest� (WHO 1998). My�s EU:n imetyksen edist�misen projekti on huomioinut puutteet vapaaehtoisten ja terveydenhuollon v�lisess� yhteisty�ss�, ja kehottaa lis��m��n yhteisty�t� (EU 2004). Yhteisty�n tulisi olla tavoitteellista.

Pohdinta

Kyselyyn vastanneet �idit olivat k�yneet tukiryhm�ss� sosiaalisista syist� ja tietoa saadakseen. �idit kokivat imetystukiryhm�n antavan tukea, joka kannustaa imett�m��n ja toimimaan omien tuntemusten mukaan. N�m� tulokset ovat samansuuntaisia imetyksen vertaistuen tutkimusten tulosten kanssa. (esim. Alexander ym. 2003; Dennis 2002b; Heikkil� - Peltoniemi 1999.) Huomionarvoista on, ett� ainakin t�h�n kyselyyn vastanneet �idit ovat saaneet imetystukiryhm�st� tuen lis�ksi my�s tarvettaan vastaavaa imetystietoa ja -ohjausta.

Imetystukiryhmien toiminta-ajatuksena on vertaistuen tarjoaminen �idilt��idille -periaatteella. T�m�n kyselyn perusteella t�ss� onkin onnistuttu; vertaistuen ja neuvojen saaminen oli vastaajien p��asiallinen syy hakeutua imetystukiryhm��n ja jatkaa siell� k�ymist�. Imetystukiryhm� ei kuitenkaan riit� ohjauksen ja avun antajaksi esimerkiksi vauvan heikon painonnousun yhteydess�. T�ll�in n�ytt��n perustuvaa imetysohjausta tulisi saada terveydenhuollon ammattilaiselta.

Ty�nantajien tulisikin pikaisesti mahdollistaa kaikkien neuvolassa toimivien ammattilaisten koulutus; toistaiseksi vain 32%:lla neuvoloiden terveydenhoitajista on imetysohjaajakoulutus (Hakulinen-Viitanen ym. 2005). Pelkk� kannustus ja rohkaisu tai imetyksen paremmuuden tunnustaminen ei riit�, vaan tarvitaan peruskoulutusta imetysongelmien tunnistamisen ja ratkaisemisen mahdollistamiseksi. Jopa lapsen terveys voi vaarantua, jos imetysmy�nteisyys k�sitet��n vain rohkaisuna ja kannustamisena, eik� my�s tiedollisena osaamisena.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun imetyksest� ja sen tukemisesta on toivottavaa osallistua niin vapaaehtoisten imetystukitoimijoiden kuin terveydenhuollon edustajien. Yleisell� keskustelulla voidaan vaikuttaa my�s lains��d�nt��n. Esimerkiksi imetyksen suojelu WHO:n �idinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodin t�ydellisell� noudattamisella tunnustetaan EU:n imetyksen edist�miseen t�ht��v�ss� projektissa (WHO 1981; EU 2004). Suomi ei ole ratifioinut korvikekoodia t�ydellisen� (Kauppa- ja teollisuusministeri� 1997, asetus 485/1997).

Jatkotutkimusehdotukset

Imetyksen tukemista vapaaehtoisella vertaistuella olisi mielenkiintoista tutkia lis��, esimerkiksi kartoittaa imetyst� ja tuen saamista niiden �itien kohdalla, jotka eiv�t koe imetystukiryhm�toimintaa omakseen. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla my�s yhten�isten suositusten laatiminen eri ammattiryhmien yhteisty�lle terveydenhuollon sis�ll� � t�h�n kehotetaan my�s EU:n imetyksen edist�misen projektissa (EU 2004).

�itien imetystoiveiden toteutumista voidaan parhaiten tukea yhdist�m�ll� Suomen hienon neuvolaj�rjestelm�n ja asiantuntevan vertaistuen parhaat puolet. Molempien osaamista tarvitaan.

L�HTEET:

- Alexander, Jo - Anderson, Tricia - Grant, Mandy - Sanghera, Jill - Jackson, Dawn 2003: An evaluation of a support group for breast-feeding women in Salisbury, UK. Midwifery 19 (3). 215-220.
- Dennis, Cindy-Lee 2002a: Breastfeeding initiation and duration: A 1990-2000 literature review. Journal of Obstetric, Gynecologic & Neonatal Nursing 31 (1) January/February. 12-32.
- Dennis, Cindy-Lee 2002b: Breastfeeding peer support: Maternal and volunteer perceptions from a randomized controlled trial. Birth 29 (3) September. 169-175.
- Dennis CL - Hodnett, E. - Gallop, R. et al 2002: Telephone based peer support increased duration of breast feeding in primiparous mothers. Evidence Based Nursing 5 (July). 75.
- EU Project on Promotion of Breastfeeding in Europe 2004: Protection, promotion and support of breastfeeding in Europe: a blueprint for action. European Commission, Directorate Public Health and Risk Assessment. Luxembourg.
- Hakulinen-Viitanen, Tuovi � Pelkonen, Marjaana � Haapakorva, Arja 2005: �itiys- ja lastenneuvola ty� Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeri�n selvityksi� 2005:22. Helsinki.
- Hannula, Leena 2003: Imetysn�kemykset ja imetyksen toteutuminen: suomalaisten synnytt�jien seurantatutkimus. V�it�skirja. Turku: Turun yliopisto.
- Hasunen, Kaija � Ryyn�nen, Sanna 2006: Imev�isik�isten ruokinta Suomessa vuonna 2005. Sosiaali- ja terveysministeri�n selvityksi�. Helsinki.
- Hasunen, Kaija - Kalavainen, Marja - Keinonen, Hilkka - Lagstr�m, Hanna - Lyytik�inen, Arja - Nurttila, Annika - Peltola, Terttu - Talvia, Sanna 2004: Lapsi, perhe ja ruoka. Imev�is- ja leikki-ik�isten lasten, odottavien ja imett�vien �itien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeri�n julkaisuja 2004:11. Helsinki.
- Heikkil�, Arja - Peltoniemi, Pirjo 1999: Imetystukiryhm� imett�v�n �idin tukena. Pro gradu -tutkielma. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulun yliopisto.
- Jukarainen, Riitta-Liisa 1994: Ensisynnytt�jien lastenneuvolan terveydenhoitajilta imetykseen saama sosiaalinen tuki. Tutkielma. Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelma. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopisto.
- Kauppa- ja teollisuusministeri� 1997: Kauppa- ja teollisuusministeri�n p��t�s �idinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta nro 485/1997. L�hteen� Finlex� www.finlex.fi, luettu 17.8.2004.
- McInnes, Rhonda J. - Stone David H. 2001: The process of implementing a community-based peer breastfeeding support programme: the Glasgow experience. Midwifery 17. 65-73.
- Sarkkinen, Mirja 2003: Masentunut �iti � tyydytt�v�n �itiydenkokemuksen ulkopuolella. Teoksessa Niemel�, Pirkko - Siltala, Pirkko - Tamminen, Tuula (toim.): �idin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Helsinki: Tammi. 283-326
- Stadia ammattikorkeakoulu 2003. Tiedot perustuvat v. 2003 opinto-oppaaseen, hoitoty�n koulutusohjelman terveydenhoitoty�n suuntautumisvaihtoehdon lukusuunnitelmaan. Verkkodokumentti. Luettu 13.8.2004.
- Tarkka, Marja-Terttu 1996: �itiys ja sosiaalinen tuki. Ensisynnytt�jien selviytyminen �itiyden varhaisvaiheessa. V�it�skirja. Hoitotieteen laitos. Tampere: Tampereen yliopisto.
- Tuomi, Jouni - Saraj�rvi, Anneli 2002: Laadullinen tutkimus ja sis�ll�nanalyysi. Helsinki: Tammi.
- WHO 1981. The International Code of Marketing of Breastmilk Substitutes. Geneve. Verkkodokumentti. www.who.int/nut/documents/code_english.PDF. Luettu 17.8.2004.
- WHO1989. A Joint WHO/UNICEF Statement. Protecting, promoting and supporting breastfeeding. The special role of maternity services. Geneva: WHO/UNICEF.
- WHO 1998. Evidence for the Ten Steps to Successful Breastfeeding. Geneva: WHO.
- WHO 2002. Global Strategy for Infant and Young Child Feeding. Geneva. Verkkodokumentti. http://www.who.int/nut/documents/gs_infant_feeding_text_eng.pdf. Luettu 4.8.2004.