MIHIN KÄYTTÄISIMME RAHAA

Mihin me rahaa käyttäisimme? Perustoimintakuluihin: Imetystukipuhelimen puhelinvaihde, puhelimet, vertaistuen nettitilastointipalvelu, tiloja. Tukiäitien koulutus ja tukeminen tarvitsee resursseja ja myös matkakuluja, sillä Suomi on iso maa. Tilat koulutukseen ja kokouksiin, keskustelutilaisuuksiin.

Näitä emme tietenkään tarvitse, ellei ole ihmisiä, jotka huolehtivat vaihteesta, puhelimesta, vapaaehtoisista ja tilastoinnista, ja vapaaehtoisia, jotka antavat palautetta, kouluttavat tukiäitejä jne.

Jos saamme vain yhden työntekijän (htv = henkilötyövuosi)

A. Ensimmäinen htv tarvitaan Imetystukipuhelimen vaihteen ja tilastoinnin ylläpitoon ja seurantaan, jonkin verran nykyistä pienemmillä volyymeillä. Vapaaehtoiset eivät pysty hoitamaan perusrakenteita enää nykyvolyymilla. Tekry-rahoitteinen koulutus on ollut viime vuosien toiminnan elinehto. Imetystukiryhmien tukeminen jää edelleen tekemättä, kokonaan vapaaehtoisten naisten itseohjautuvuuden varaan.

Kaksi työntekijää

B. Toinen htv tarvitaan, jos halutaan tukea myös imetystukiryhmissä toimivia vapaaehtoisia oma-apunaisia koulutuksen kautta. Suomessa toimii tällä hetkellä yli 50 imetystukiryhmää eri puolilla maata.

Tämä riittäisi jo melko hyvin, jos jokaisella terveydenhoitajalla olisi imetysohjaajakoulutus, ja jokainen th saisi kerran viidessä vuodessa täydennyskoulutuksen. Nykytilanteessa vain 32 % on tämä koulutus (STM 2005, THL 2009). Tilanne ei muutu yhdessä yössä.

Perheet tarvitsevat myös aikaa: mahdollisuus nykyistä useampiin neuvolakäynteihin, jos imetyksessä on kysyttävää ja nykyistä pidempiä puhelinaikoja, jotta voi kysyä.

Kolme työntekijää on nykyinen tavoitteemme

C. Kolmas htv tarvitaan ennaltaehkäisevään työhön: siis vaikuttamiseen ja Maitotaito-valmennuksen levittämiseen vapaaehtoisten ja neuvoloiden kautta.

Näin toimintaan pääsisivät mukaan nekin äidit, jotka haluavat osallistua ja vaikuttaa perhevapaalla, mutta eivät halua olla imetystukiäitejä. Ne muutamat, jotka ovat tulleet mukaan (etupäässä pk-seudulta) kiittävät saamistaan työelämävalmiuksista, joissa lapsi ei ole este. Äidit haluavat tehdä muutakin kuin käydä muskarissa ja värikylvyssä.

Enemmänkin töitä riittää

D. Neljäs htv tarvitaan tietottamis- ja vaikuttamistyöhön, lausuntojen valmisteluun ja päätöksenteon seurantaan. Mm. lastenruoka-asetus on työn alla, ja se on keskeinen tekijä Suomen vauvanruokakulttuuriin vaikuttajana.

E. Viides htv tarvitaan netti- ja graafisiin töihin. Yhdistyksemme sivut (www.imetys.fi/itu) ylläpidetään vapaaehtoisvoimin, samoin maitolaiturin valvonta ja palveluiden kehittäminen.

F. Kuudes htv tekisi yhteistyötä järjestöjen kanssa. Meillä on paljon yhteisiä tavoitteita esimerkiksi syöpäjärjestöjen, Mielenterveyden keskusliiton, Diabetesliiton ja monien muiden kanssa. Yhteistyö Suomen kätilöliiton kanssa on jo tiivistä, terveydenhoitajien, lastenlääkäreiden ja suuhygienistien kanssa haluaisimme tehdä enemmän. (Juuri tällaista projektia olemme hakeneet THL:n projektiavustuksista.)

Lue lisää:

MITEN VIESTIN VOI JÄSENTÄÄ
IMETYKSEN EDISTÄMISEN SOPIMUKSIA
SUOMEN IMETYSTILANNE
IMETYKSEN TUKI RY JÄRJESTÖKENTÄSSÄ
VERTAILUJA MUIHIN JÄRJESTÖIHIN
MIHIN KÄYTTÄISIMME RAHAA
LÄHTEET JA VIITTEET