Miksi imetystukipuhelimeen soitetaan?

Imetyksen tuki ry:n Imetystukipuhelimeen tulee eniten (37%) puheluja viikosta kuuteen viikkoon ikäisten vauvojen perheiltä. Kaikkiaan kolme neljästä puhelusta tulee alle puolivuotiaan vauvan kodista. Noin puolet puheluista on selkeää vertaistukea, kun vajaassa 40 prosentissa kysytään myös täsmällistä tietoa imetyksestä. Jo vuosien ajan ns. punaisten puhelujen määrä on vakiintunut 12 prosenttiin. Näissä puheluissa äiti ja vauva tarvitsisiva terveydenhuollon ammattilaisen ajantasaista imetysohjausta. 39 puhelua on puhuttu skypen kautta.

Kolme suosituinta aihepiiriä puhelimessa ovat maitomäärän kysymykset, imetetyn vauvan käyttäytyminen ja rintojen terveyteen liittyvät huolet. Paljon puhuttaa myös vauvan lakkoilu ja levottomuus rinnalla. Lisämaidosta puhutaan joka kolmannessa puhelussa; näistä kolmanneksessa eli kaikista puheluista joka kymmenennessä äiti ja vauva ovat tyytyväisiä osittaisimetykseen.

24 prosenttia soittaa Imetystukipuhelimeen jo ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä. Joka kolmas soittaja on käynyt juuri neuvolassa. Osa haluaa jatkaa pohdiskelua lyhyen käynnin jälkeen, osa haluaa tarkentaa saamiaan neuvoja. Puhelujen kesto on keskimäärin 18 minuuttia. Tänä vuonna ennen lakkoviikkoa imetystä on tuettu Imetystukipuhelimessa yhteensä 13051 minuuttia.

Palautetta äideiltä

12 kirjausta vertaistukipuheluista

On hyvin tavallista, että siinä missä potilasjärjestöt saavat järjestää vertaistukeaan itseisarvona, imetyksen vertaistuki siirrettäisiin pikaisesti neuvoloihin.

Neuvolassa käynnit kestävät noin 20 minuuttia ja imetystukipuhelu keskimäärin 18 minuuttia. Neuvolan terveydenhoitajan on lastenneuvolaoppaan (STM 2004) mukaan huolehdittava lapsen terveyden ohella mm. vanhempien vanhemmuudesta, parisuhteesta ja voimavaroista sekä hengästyttävän monesta muusta asiasta.

Vain joka kolmas terveydenhoitaja on saanut imetysohjaukseen peruskoulutuksen (Hasunen 2005, STM). Imetyksen tuki ry pitää imetyksen edunvalvonnan tavoitteena, että joka neuvolassa jokainen imetystä ohjaava terveydenhoitaja on saanut siihen koulutuksen. Sama tavoite on myös THL:n Imetyksen edistämisen toimintaohjelmalla (2009).

Turvallisesti koulutettua kokemusasiantuntijaa tarvitaan antamaan ennen kaikkea aikaa ja äidin omien toiveiden peilausta. Vertaistuki täydentää kuntien palvelujärjestelmää, mutta samalla se on ainutlaatuista. Vertainen voi antaa käytännön vinkkejä ja kokemustietoa, jotka tekevät erikoisesta normaalia. Vaikeuksien keskelle tulee tunne, että muutkin ovat tästä selvinneet ja selviämiseksi on keinoja ja ihmisiä, jotka tukevat tiellä eteenpäin.