Kuka kuulee tämän tarinan ensi vuonna?

• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti tahtoi keskustella päätöksestään lopettaa imetys täysin. Hän oli saanut jo moitteita neuvolasta ja syyllistystä. Läpi juteltiin hyvä äitiys, se joka ei ole pelkkä imetys, se että voi päättää mitä haluaa tehdä. Kyselin myös toiveita imetyksestä ja kerroin, että voi ottaa päivä kerrallaan ja katsoa mihin se kantaa, sillä oma maito on vauvalle hyvästä vähäisissäkin määrin. Äiti kysyi myös, että eikö se ole melkein ihan sama, että jos syö kuitenkin epäterveellisesti niin eikö maitokin ole pahaa. Yritin hälventää tällaisia syyllisyydensekaisia käsityksiä. Äiti on vauvalle aina tärkeä eikä hän ole tehnyt mitään väärin.
  
  Tuntui kurjalta äidin puolesta. Neuvolan toimintaa käytiin muutenkin läpi, kun kuulosti, että  sieltä sysätään paineita äidille imetyksestä, eikä mitään apua kuitenkaan tarjota. Rankka eka imetyskin oli mennyt päälaelleen, joten äiti olisi tarvinnut kovasti tukea nyt." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soitti äiti, jolle oli rintakumi annettu jo laitoksella imetyskivun vuoksi. Rintakumi ei ollut auttanut. Rintoihin sattui jatkuvasti imetysten aikana ja nyt toinen nänni oli haavainen. Lapsi oli jatkuvasti rinnalla, yölläkin hän söisi vaikka kaksi tuntia yhtä mittaa.
  
  Annoin neuvoja haavan parannukseen, imetysotteen korjaamiseen ja kumista eroon pääsyyn. Tällaisessa tilanteessa olisi kyllä niin hyvä, kun joku tapaisi äidin. Annoin hänelle imetystukihenkilön puhelinnumeron sieltä päin, missä äiti sanoi asuvansa, jos he vaikka tapaisivat seuraavan imetystukiryhmän kokoontumisen yhteydessä." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kysyi, pitäisikö hänen huolestua, kun kolmikuinen vauvaa nukkuu läpi yön syömättä. Kehotin äitiä nauttimaan ilmiöstä niin kauan kuin sitä kestää, äitiä nauratti. Äidillä oli myös oma meno tulossa ja sitä varten hän kysyi neuvoja, miten heruisi rintapumpulle. Hän haluaisi kerätä menonsa ajaksi vauvalle eväsmaitoa. Juteltiin erilaisista vinkeistä." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että seitsemän kuukautta vanha vauva syö mielellään ja paljon kiinteää ruokaa. Vauva oli lakkoillut jo aiemmin ja nyt eilen ei ollut ottanut ollenkaan rinnasta maitoa. Pohdittiin syitä ja lähiaikojen tapahtumia ja juteltiin, miten imetystä voisi nyt tukea loikoilemalla vauvan kanssa lähekkäin päiväunien yhteydessä ja aamuisin ja iltaisin. Äiti arveli, että voisi itsekin olla hiukan leppoisampien päivien tarpeessa." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti halusi purkaa tunteitaan. Vauvan levottomuus rinnalla oli johtanut siihen, että välillä imetys rasitti ja tuntui ikävältä. Toisaalta äiti ei vielä halunnut lopettaa imetystä. Puhelun tärkein anti oli, että äiti sai puhua ja tulla kuulluksi." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti oli soittanut jo aiemmin lakkoilleen vauvan vuoksi. Lakko jatkui vielä. Äitiä huolestutti yhä, mutta hän oli viettänyt paljon aikaa vauvan kanssa lähekkäin ja aikoi jatkaa sitä. Kannustin olemaan kärsivällinen. Äiti oli pitänyt vauvaa iholla ja rintaa saatavilla, muttei tyrkyttänyt. Sovittiin jatkopuhelusta  maanantaina, jos tarvetta." 
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kyseli vinkkejä, miten hän voisi lisätä maitonsa määrää. Vauva itki ja kiemurteli rinnalla, ja nukkuu öisin pitkiä  pätkiä. Vauva sai lisämaitoa kaksi desilitraa vuorokaudessa, eikä  äiti halunnut sen määrän lisääntyvän. Äiti oli huolestunut vauvan painonnoususta, koska kolmessa viikossa painoa oli tullut vain 200g (pituutta 3cm). Imetyskertoja noin 10 vuorokaudessa. Arvioitiin tilannetta yhdessä ja kyselin, miten neuvola tukee. Äiti kysyi myös lypsämisen vaikutuksesta maidon määrään." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti oli huolissaan maidon loppumisesta, kun rinnat tuntuivat yllättäen ihan pehmeiltä. Vauva vietti pitkiä aikoja rinnalla, imu vaikutti äidin mielestä kuitenkin tehottomalta imetyspuolen vaihtamisesta huolimatta eli ei oikein innostu tekemään työtä, vaikka vaihtaisi rintaa ja rinta alkaisi herua uudelleen. Nukahteli rinnalle. Äidillä oli kipeä sektiohaava, ja olo oli muutenkin väsynyt ja raihnainen. Äiti halusi kuitenkin kovasti saada imetyksen käyntiin ja rinnat jälleen täyden tuntuisiksi. Vauva sai korviketta lisämaitona n. 30ml/kerta, iltapainotteisesti. Äiti mietti sopivaa lisämaitomäärää tässä tilanteessa. Punnitus olisi onneksi jo huomenna tiistaina, kun th tulisi kotikäynnille." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soitti äiti nyt jo kolmannen kerran lakkoilevan vauvansa vuoksi. Lakko jatkui jo viidettä päivää ja äiti oli tilanteeseen yhä  turhautuneempi. Hoito ja käytännöt sujuivat kyllä, mutta äiti halusi välillä kuuntelijan. Kuitenkin naurettiinkin puhelun aikana." 
  
• "Imetystukipuhelimeen aiemminkin soittanut äiti kertoi olevansa yhä turhautunut, mutta toiveikas. Seitsemän kuukauden ikäinen vauva oli lakkoillut jo viikon mutta äiti oli sitkeästi ja kärsivällisesti sovitellut tilannetta. Pientä edistystä oli tapahtunut vauvan kanssa (nyt hän suostui ottamaan rinnan suuhun)." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti oli huolestunut, loppuisiko tämä imetys kokonaan. Hän halusi tietää, miten voisi saada pienen vauvan rinnalle takaisin ja miten pääsisi tuttipullosta eroon. Kysymykset olivat laajoja joten puhuttiin siitä, miten rinnat toimivat ja miten vauvan hamuilua voi tukea, ja että lisämaitoa voi vähentää vain jos samalla imetys lisääntyy. Mietittiin, voisiko äiti lisätä maitomäärää ensin lypsämällä ja korvata lisämaitoa omalla maidolla. Äiti oli kiinnostunut lähimmästä imetystukiryhmästä, että saisi sieltä jatkossa tukea. Myös neuvolasta puhuttiin." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi olevansa raskaana viikolla 6 ja kysyi vieroituksesta. Neuvolasta käskettiin vieroittaa heti. Kerroin faktat, ettei tarvitse lopettaa. Juteltiin hetki, mistä äiti löytää tutkimustietoa englanniksi, jos tulee kovasti väittelyä. Imetykseen liittyvä oksitosiini ei ole vaarallista raskaudelle, koska oksitosiinia erittyy mielihyvähormonina myös ilman imetystä. Puhuttiin myös siitä, että maidon määrä saattaa vähentyä." 
  
• " Imetystukipuhelimeen soittanut äiti halusi varmistusta itselleen, että onko vauvaa turvallista imettää, kun hän on syönyt antibiootteja jo kuukauden. Todennäköisesti on, koska käytetyt lääkkeet eivät estä imetystä. Puhuttiin, että jos äiti haluaa vielä varmistaa asian, voisi soittaa Teratologiseen tietopalveluun." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että neuvolasta oli ohjeistettu vierottamaan kertaheitolla kokonaan. Äiti ei kuitenkaan haluaisi lopettaa imetystä kokonaan, vaan hän toivoi pääsevänsä eroon yöimetyksistä. Voiko siis vain yövieroittaa, voiko se onnistua? Keskusteltiin yövieroituksen käytännöistä ja takapakeista, kysäisin onko Pantleyn kirja yövieroituksesta tuttu." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti oli huolestunut vauvan kasvusta ja imetysongelmasta. Syntymäpäino oli melkein neljä kiloa, paino laski ensimmäisinä  päivinä yli kymmenen prosenttia. Vauva sai jo sairaalassa lisämaitoa. Rintakumi oli alkuun käytössä. Painonnousu oli koko ajan niukkaa ja nyt viimeisen kolmen viikon aikana oli tullut painoa vain 105 grammaa. Vauva oli temperamentiltaan rauhallinen ja vähään tyytyvä, lisämaitoa meni nyt 2dl/vrk.
  
  Äiti oli huolissaan tilanteesta, ihmetteli kun neuvolassa ei olla huolissaan. Vauva imi usein ja välillä nukahteli rinnalle. Kuulosti siltä, että äidin maidon määrä ei ole riittävä, ehkä vauva ei ole jaksanut imeä rinnalla ollessaan? Ohjattu antamaan reilusti lisämaitoa ja viemään vauva lääkäriin." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti halusi pohtia ristiriitaa, miten etenisi. Äiti kertoi, että vauva kitisi paljon etenkin iltaisin. Isä painosti, että pitäisi antaa korviketta, kun taas äidin mielestä korviketta voisi antaa toisinaan, mutta mieluummin haluaisi kuitenkin lisätä maidon määrää. Keskusteltiin millaista vauvan käytös iltaisin on ja voisiko isä tukea vauvanhoitoa muullakin tavalla. Puhuttiin maidon määrän lisäämisestä rintapumpun ja imetyskäytäntöjen avulla." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi pienen vauvan imemislakosta. Mietittiin rinnallehoukuttelukeinoja kuten lähellä ja iholla pitämistä, unisena imettämistä, yllättäissä  asennoissa tai paikoissa imettämistä. Etsittiin  tapoja saada imetyshetkistä miellyttäviä kaikille. Äiti haluaisi eroon pullosta syöttämisestä, mutta on väsynyt taisteluun imetystilanteissa. Sovittiin jatkopuheluista ja kehotin ottamaan yhteyttä paikalliseen it-ryhmään." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että imetti melkein vuoden ikäistä iltaisin ja öisin, vaikka oli lähdössä työelämään. Neuvola ja ympäristö painostivat lopettamaan yöimetykset, mutta äiti itse oli eri mieltä eli halusi vielä jatkaa imetystä. Ensisijaisesti äiti halusi kuulla, että tämän ikäisen imetys öisin on ok ja tavallistakin niissä perheissä, joissa imetyksen lopettamista ei katsota yksivuotispäivästä." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kysyi, onko vielä jotain tehtävissä, kun rinnat kipuilivat koko ajan. Vauva sai noin kaksi desilitraa lisämaitoa päivässä, ja kasvaa erinomaisesti. Rinnoissa oli ollut sammaksen oireita. Nyt hän toivoi pääsevänsä sammaksesta jo eroon. Lisäksi viimeisimpänä hankaluutena pelkäsi tiehyttukoksen muuttuvan rintatulehdukseksi. Vauva oli äidin mukaan suht laiska imijä rinnalla, nukahteli rinnalle, imetysasennot olivat äidin mielestä myös vähän hakusessa. Kävin läpi eräänlaista muistilistaa hyvästä imetysasennosta. Vinkkejä ja tsemppiä myös sammaksen torjuntaan." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi tehneensä imetyksen eteen niin paljon kuin jaksoi eikä jaksaisi enää enempää. Hän olisi halunnut imettää pidempään. Kävimme läpi tapahtumia. Tärkeintä oli kuunnella ja antaa lupa antaa periksi. Puhuttiin vauvan lähellä pitämisestä. Äiti teki surutyötä vieroittamisesta." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kysyi vinkkejä vieroittamiseen. Lapsi oli vieroitettu yösyötöistä jo aiemmin, mutta parin kuukauden kuluttua yösyötöt oli aloitettu uudelleen. Äidin kanssa puhuttiin lapsen käyttäytymisestä öisin ja siitä, miten vieroittaminen olisi hyvä tehdä lapsen ja äidin kannalta. Puhuttiin jaksamisesta ja lepäämisestä päivisin, jos yövieroitus menee valvomiseksi, mutta äidin aiemman kokemusen pohjalta arvailtiin että voi sujua hyvinkin." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi monenlaisista alun imetysvaikeuksista ja väsymyksestä, ja siitä miten vaikeaa on saada hänet tyyntymään rinnalle. Vauva oli rinnalla levoton ja lisämaitoakin meni enemmän kuin äiti olisi halunnut. Heti ensimmäiseksi ohjasin hakemaan lisää apua sekä neuvolasta että paikallisesta imetystukiryhmästä. Neuvolan terveydenhoitaja oli tulossa kotikäynnille huomenna, ja äiti aikoi soittaa heti puhelumme loputtua netistä hänelle etsimääni Oulun imetystukiryhmän infonumeroon.
  
  Sitten kerroin ihokontaktista, kävellessä tai keinuttaessa imetyksestä, kantoliinoista ja pumppaamisen tai käsinlypsyn merkityksestä maidon määrän lisäämisessä. Koetin antaa rentoutumisvinkkejä ja rohkaisua vauva-arjen opetteluun." 
  
• " Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kysyi, pitääkö vauvalle antaa korviketta yhden kuukauden ajan ennen kuin vauva täyttää vuoden vai riittääkö vesi nesteeksi, kun äiti on poissa. Imetyskertoja on vielä kolme ja syö hapanmaitotuotteita. Neuvola oli käskenyt antamaan korviketta. Mietittiin, paljonko vauva mahtaa saada imetyskertojen aikana eli kuuluuko aktiivista nielemistä, ja paljonko hapanmaitotuotteita menee." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että hänen vauvansa söi vain toisesta rinnasta. Äitiä huoletti rintojen eriparisuus, kun vieroitettu rinta on jonkin verran pienempi. Palautuuko kokoero? Vaikeahan sitä oli arvailla, mutta todettiin, että monilla naisilla on pieniä kokoeroja rinnoissa. Neuvoin linkin, josta löytää oikeita rintojen kuvia sellaiselta sivulta, jotka on tehty vastaiskuksi median rintakuville." 
  
• "Äiti soitti Imetystukipuhelimeen nyt jo neljättä kertaa. Lapsi oli neljä kuukautta ja osittaisimetyksellä. Äiti oli aloitellut kiinteiden maistattamista. Äiti kysyi nyt, miten pikkuhiljaa voisi korvata kiinteillä pullomaitoa. Keskusteltiin lisämaidon määrästä ja lapsen valmiuksista syödä kiinteitä (maistuu hyvin, mutta tietysti vasta vähän kerrallaan). Halusi lisätä myös imetystä ja kuulostiettä on miettinyt itselleen ja vauvalleen sopivia keinoja siihen. Äidin huolena oli myös sammas, mutta lääkitys siihen oli jo olemassa ja tiedot hoidosta." 
  
• Imetystukipuhelimeen soitti kauempana asuvan perheen helsinkiläinen ystävä. Tämä  kertoi, että tuttavaperheen vauva oli viety neliviikkoisena kotikunnan sairaalaan itkujen ja mahakivun vuoksi. Sairaalassa oli tehty mm. syöttöpunnituksia ja todettu, että vauva on ylensyönyt. Hän oli kasvanut kolmessa viikossa kilon verran, mikä sairaalan mukaan oli liian nopeasti. Vauva kotiutettiin ohjeena syöttää korkeintaan parin tunnin välein. Nyt ystävän mukaan äitiä ahdisti, kun vauva edelleen itki eikä häntä saisi syöttää. Hankala tilanne: imetyskirjallisuuden mukaan vauvan kasvuvauhti on ihan normaali täysimetetylle vauvalle, ja vatsavaivoihin voisi auttaa ns. suihkutissihoito. Ei kuitenkaan oikein voi kiistää asiantuntijoiden näkemystä. Kehotin ystävää neuvomaan hankkimaan toisen lääkärin mielipiteen asiasta ja vinkkasin yksityisistä  imetysohjaajista." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti oli hämmästynyt imetyksen iltamaratoneista ja vastasyntyneen loputtomasta imemishalusta. Käytiin läpi, mitä äiti haluaa imetykseltä ja miten imetys on lähtenyt käyntiin. Kuulosti siltä, että kaikki on kunnossa, kunhan äiti malttaa rauhoittua lapsivuodeaikaan ainakin iltaisin. Kehotin keskittymään vauvaan ja unohtamaan muut velvollisuudet." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti oli kovin hädissään neuvolasta saamastaan vauvan painoon liittyvästä  kommentista. Keskustelusta tuli pitkä. Äiti halusi eroon lisämaidosta, jota oli alkanut nopeasti mennä paljon. Vauva ei kuitenkaan ollut itse innokas imemään usein eikä tehokkaasti. Äiti oli punninnut vauvaa välillä ja silloin todennut, että maitoa ei rinnasta tule paljoa – hän ei kuitenkaan punnitse säännöllisesti. Kysyin kasvulukuja ja laskimme niitä siinä yhdessä. Kasvu oli ollut todellisuudessa vain vähän alarajojen alla, joten vauvalla ei ollut akuuttia hätää, mutta äidin huoli oli kuitenkin suuri." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti oli tullut uudelleen raskaaksi, kun vauva oli viisi kuukautta vanha. Hänellä oli takana kolme aikaisempaa keskenmenoa ja osa lääkäreistä oli käskenyt lopettaa imetyksen, kun taas osa oli sanonut, ettei siitä ole haittaa. Kerroin, mistä äiti löytäisi englanniksi lisätietoa ja koosteita tutkimuksista. Hän sanoikin ehtivänsä perehtyä niihin saman tien, koska vauva oli vielä päiväunilla. Äiti kiitti nettiosoitteesta." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti puhui pitkään, kun yksi aihe toi mieleen toisen ja oli tärkeää vain jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Olipa mukava maratonpuhelu, joka lähti liikkeelle nihkeästä kiinteiden aloituksesta ja tiheän imun kaudesta. Siitä puhe rönsyili yöimetyksiin, kodin ulkopuolella imetyksiin, anoppien kommentteihin ja moniin muihin ajatuksiin." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti halusi kertoa yövieroituksen etenemisestä. Yövieroitus oli jo onnistunut noin viikon ajan, mutta edelleenkin vauva nukahti rinnalle iltaimetyksen lopuksi. Äiti oli huolissaan, pitäisikö  vauvan jo oppia nukahtamaan ilman rintaa. Kerroin, että on mahdollista päästä eroon yöimetyksestä, vaikka yhä nukuttaisi vauvan rinnalle. Keskusteltiin ylipäätään lempeästä, lapsentahtisesta vieroittamisesta." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti pohti, pitäisikö nelikuiselle vauvalle aloittaa kiinteät, kun yöheräilyjä on entisen yhden sijasta nyt useita. Anoppi oli myös asiaa kommentoinut. Puhuttiin, mitä taitoja vauva on oppinut viime aikoina ja äiti sanoikin, että on oppinut kääntymään ja heijailemaan mahallaan, tekee sitä sitten unissaankin. Sanoin, että yöheräilyjen syy voi olla lisääntynyt liikkumisen halu. Koetin kuitenkin muuten olla ottamatta kantaa, että äiti pohtisi itse, miten haluaa tehdä." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti oli saanut flunssan. Hän kyseli, miten pitäisi toimia, voiko imettää ja tartuuko vauvaan. Puhuttiin vasta-aineiden välittymisestä maidossa. Äiti halusi myös tietää, mitä flunssalääkkeitä voi ottaa; kehotin kysymään apteekista ja mainitsin Teratologisen tietopalvelun." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että hän on imettänyt vauvaa rintakumin kanssa viisi ja puoli kuukautta. Hän oli kokeillut jättää sen pois ja vauva oli tarttunut rintaan ja imenytkin. Pyysin äitiä kuvailemaan, miltä vauva vaikutti sellaisen imetyksen jälkeen. Äiti sanoin ihmettelevänsä, miten vähän aikaa imetys kestää ilman rintakumia. Kuulosti siltä, että vauva sai rinnasta maitoa nopeammin ilman rintakumia ja äiti tarvitsi rohkaisua jättää sen pois. Äiti mietti, ettei vain käy niin, että vauva ei osaa imeä pidempään. Kertasin, mistä tietää, että vauva saa tarpeeksi maitoa ja sanoin, että neuvolaanhan voi myös ottaa yhteyttä ja käydä välipunnituksella." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti oli huolissaan vauvasta, joka oli tikahtua runsaan maidonsuihkuamisen kanssa. Annoin vinkiksi kokeilla samasta rinnasta kaksi kertaa peräkkäin imettämistä. Puhuttiin yleisesti vastasyntyneiden käyttäytymisestä, nälkäviestien varhaisesta huomaamisesta ja samalla myös rintojen toiminnasta." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että hänellä olisi puolitoista kuukautta vanha vauva ja paljon kysyttävää. Mitkä ruuat aiheuttavat vauvalle masuvaivoja? Voiko alkoholia käyttää satunnaisesti imetysaikana? Entä voiko syylänpoistolääkettä  käyttää? Äiti oli menossa leikkaukseen jossain vaiheessa ja halusi tietää, miten leikkaus vaikuttaa imetykseen. Näistä kysymyksistä ohjasin soittamaan Teratologiseen tietopalveluun sen vanhemmille avoimena aikana. Entä onko ok, että  etenkin iltaisin vauva viihtyy rinnalla parikin tuntia kerrallaan, vaikkei edes ime koko aikaa? Juteltiin imetetyn vauvan käyttäytymisestä." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että oli ajatellut jatkaa vauvan syntymän jälkeen myös vanhemman lapsen imetystä. Kuopuksen synnyttyä  vanhempi sisarus alkoi vähitellen lisätä imetyskertoja. Nyt äiti tunsi olonsa epämukavaksi tästä ja halusi vieroittaa vanhemman lapsen. Keskusteltiin aikataulusta ja muutenkin kahden lapsen tarpeiden yhteensovittamisesta arjessa." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että hänellä oli ensimmäisen lapsen imetysaikana kolme rintatulehdusta. Nyt rinnoilla oli toinen lapsi. Äidillä oli ollut jo yksi rintatulehdus tämän imetyksen aikana, ja toinen oli tulossa äidin soittaessa. Äitiä huoletti myös lapsi, joka sai hänen syömästään antibiootista vatsakipuja. Äiti halusi tietää, voisiko jotenkin ennaltaehkäistä tulehduksia ja miten muuta voisi vielä kokeilla kotihoitona (kaalinlehdet olivat jo käytössä)." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että hänellä olisi tässä kaksiviikkoinen vauva ja paljon kysyttävää. Paino oli noussut 300 grammaa kahdessa viikossa. Äitiä mietitytti kovasti vauvan käytös, sillä ensin vauva söi kovalla tahdilla (äidiltä tuli paljon maitoa), sitten nukahti rinnalle ja herättyään alkoi "riehua". Äiti syötti samasta rinnasta enemmän kuin kerran, että vauva saisi rasvaisempaakin maitoa (neuvola oli näin ohjeistanut). Vauvalla oli vatsavaivoja. Puhuttiin myös nukkumisesta, kantamisesta, rintojen toiminnasta ja vauva-arjen alusta ensimmäisen lapsen kanssa." 
  
• "Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että viiden kuukauden ikäinen vauva oli ollut jo viikon tissilakossa päivisin. Öisin hän söi kolme kertaa. Päivisin sai kaksi puuroateriaa ja yhden hedelmäsoseen, allergiataustan vuoksi ei saanut vielä enempää kiinteitä. Kolme päivää vauva oli ollut kiukkuinen, mahtaisiko olla hampaita tulossa. Pohdittiin, tapahtuiko viikko sitten jotain  vai onko vain niin, että suu voi olla kipeä, jos siellä on montakin hammasta kasvamassa. Sitten mietittiin tapoja houkutella vauva takaisin rinnalle."
• ”Nelipäiväisen vauvan äiti soitti imetystukipuhelimeen. Vauvan oli vaikea rauhoittua, ennen kuin alkaa imeä ja hän saattoi itkeä kovasti. Äiti kertoi imettävänsä kyljellään, sillä hän oli synnytyksen jäljiltä vielä kovin kipeä. Vauva oli kasvanut hyvin ja vaippoja kastui riittävä määrä. Äiti tuntui tietävän, milloin vauva haluaa syödä. Kerroin vauvan tarvitsevan turvallisuudentunteeseen riittävän kosketuksen koko etupuolellaan. Annoin vinkin puoli-istuvasta imetysasennosta, jossa vauva lepää vatsallaan vinottain äidin mahan päälllä.”
• ”Imetystukipuhelimeen soitti äiti, joka kertoi kaksikuisen vauvansa olleen osittaisimetyksellä syntymästään saakka. Soittohetkellä vauva sai ravinnostaan noin puolet äidinmaitoa, puolet korviketta. Äiti kertoi vauvan käyvän rinnalla pari kertaa vuorokaudessa. Äiti oli pumpannut maitoa muutaman kerran vuorokaudessa, mutta nyt lypsysaaliit olivat alkaneet vähentyä. Äiti halusi tietää, olisiko vielä jotain tehtävissä maitomäärän lisäämiseksi. Kerroin ihokontaktista sekä kysynnän ja tarjonnan laista.”
• ”Imetyspuhelimeen soitti äiti, joka kertoi saaneensa neuvolasta ohjeeksi imettää vauvaa 5–10 minuuttia kerrallaan. Lisäksi häntä oli toruttu pitkistä imetyksistä ja väitetty, etteivät rinnat tule kestämään pitkiä imetyksiä. Juttelimme maidontuotannon lainalaisuuksista ja hyvästä imuotteesta. Kehotin äitiä seuraamaan vauvansa viestejä ja unohtamaan kellon imetyksen apuvälineenä.”
• ”Kaksiviikkoisen vauvan äiti soitti imetyspuhelimeen. Vauvan paino oli noussut hienosti. Rintojen maidontuotanto oli kuitenkin vähän epätasapainossa, ja toinen rinta pakkautui herkästi. Puhuimme keinoista saada maidontuotanto paremmin tasapainoon.”
• ”Keskosena syntyneen vauvan äiti soitti imetystukipuhelimeen. Vauva oli nyt kolmikuinen. Äiti oli väsynyt ja kyllästynyt pitkään kestäviin iltanukutuksiin. Vauva kasvoi ja nukkui hyvin, mutta hereillä ollessaan imi tiheästi ja kaipasi rintaa. Perheen tilanne kuulosti siis hyvin normaalilta pikkuvauvaperheen elämältä. Äiti itsekin totesi keskustelun lopulla, ettei kenties vain enää muistanut kouluikäistensä lasten vauva-aikoja.”
• ”Imetystukipuhelimeen soitti äiti, jolla oli ollut jo neljä rintatulehdusta. Soittaessaan äiti sai antibioottia suonensisäisesti. Äitiä oli palloteltu lääkäriltä toiselle, eikä häntä oltu kuunneltu. Äiti itki ja kertoi, että oli miettinyt imetyksen lopettamista. Hän mietti, voisiko lesitiinistä olla apua ongelmiin. Lupasin tarkistaa asian.”
• ”Viisiviikkoisen vauvan äiti otti yhteyttä imetystukipuhelimeen ja kertoi, että imetys tekee kipeää. Äidin mielestä vauvan imuote oli pielessä. Äiti halusi myös tietää, voiko heruminen sattua ja voiko vauvaa syöttää liikaa. Runsas pulauttelukin mietitytti kovasti. Juttelimme vauvan käyttäytymisestä ja syömistiheydestä. Äiti oli menossa maanantaina imetystukiryhmään.”
• ”Imetystukipuhelimeen soitti vuoden ikäisen taaperon äiti. Lapsi oli tehnyt täydellisen rintalakon ja äidin rinnat olivat aivan täynnä. Äiti olisi halunnut imettää vielä, jotta voisi lopettaa imetyksen vähän hitaammalla tahdilla. Kerroin erilaisia vinkkejä, joilla lapsen voisi houkutella vielä rinnalle. Äiti lupasi kokeilla sellaisia niksejä, joita ei ollut vielä koettanut. Äiti myös lypsää myös rintoja vähentääkseen rintatulehduksen riskiä.”
• ”Suihkutissisyydestä kärsinyt äiti soitti imetystukipuhelimeen kiittääkseen edellisellä viikolla saamistaan vinkeistä. Samalla äiti halusi varmistaa, ettei ole maidon riittämättömyyden merkki, vaikka vauva jatkaisi rinnan lupsuttelua nielemättä tultuaan kylläiseksi.”
• ”Kolmikuisen vauvan äiti soitti imetyspuhelimeen. Äiti oli huolissaan siitä, nouseeko vauvan paino riittävästi. Vauvalla oli ollut keltaisuutta. Kontrollikäynnillä neuvolassa ei ollut oltu huolissaan, mutta äiti epäili, ettei vauvan paino ollut noussut riittävästi. Äiti kertoi vauvan nukkuvan paljon, mutta pissaavan painavia vaippoja. Perhe oli menossa uudelleen neuvolaan painokontrolliin. Unisena vauva söi hyvin. Keskustelimme vaipoista, imetyksen tehostamisesta, rytmien muutoksesta, unisena syöttämisestä. Muistutin myös, että jos tilanne muuttuu, vauvan voi viedä lääkäriin myös viikonloppuna. Äiti sanoi aikovansa soittaa imetystukipuhelimeen uudelleen, jos neuvolassa ilmenisi jotain huolestuttavaa.”
• ”Imetystukipuhelimeen otti yhteyttä vauvan isä, sillä vauvan äiti puhui vain venäjää. He halusivat tietää, voiko maitomäärää mitenkään lisätä. Vauva oli syntynyt keskosena, mutta oli terve. Vauvan tarvitseman lisämaidon määrä oli alkanut kasvaa, mutta äiti ei saanut enää lypsettyä yhtä paljon kuin aiemmin.”
• ”Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kaipasi apua öihin ja iltoihin, jolloin vauva oli tyytymätön, eikä suostunut rauhoittumaan rinnalle. Iltaisin vauva oli saanut lisämaitoa pullosta. Sairaalassa kätilöt olivat olleet sitä mieltä, että äidiltä tulee maitoa hyvin ja vauva oli kasvanut mukavasti. Äidillä oli ollut kohtutulehdus synnytyksen jälkeen ja hän oli soittaessaan antibiottikuurilla. Lisäksi äidin toinen rinnanpää oli kipeä, mutta äidille oli sanottu, että kyllä ne siitä karaistuvat.”
• ”Viisiviikkoisen vauvan äiti soitti imetystukipuhelimeen ja kertoi, että häneltä suihkuaa maitoa hirveästi. Neuvolalääkäri oli kehottanut imettämään useammin samasta rinnasta, mutta ei ollut kertonut, miten se käytännössä tapahtuu. Keskustelimme ”suihkutissihoidon” toteuttamisesta käytännössä.”
• ”Kuusiviikkoisen vauvan äiti soitti imetystukipuhelimeen. Vauva oli levoton rinnalla ja kitisi imetyksen jälkeen. Imetyksen kestot olivat lyhentyneet. Pissaa ja kakkaa vauvalta tuli runsaasti, painokin oli noussut riittävästi. Äiti oli huolissaan maidon riittämättömyydestä ja mietti, tarvitsisiko vauva lisämaitoa. Kävimme läpi maidon riittämisen merkkejä, vauvojen käyttäytymistä rinnalla ja ihokontaktin merkitystä. Puhuimme myös erilaisista keinoista tehostaa imetystä ja nostaa maitomäärää. Vakuutin kaiken olevan normaalia ja äiti huojentui kovasti.”
• ”Imetystukipuhelimeen soitti kolmikuisen vauvan äiti. Vauva hulinoi rinnalla, hieman lakkoilikin. Lisäksi äidillä oli ollut rintakumi käytössä alusta asti. Hoitohenkilökunta oli varoittanut vieroittamasta siitä lonkkalastahoidon aikana, ja nyt vauva oli tottunut syömään rintakumin avulla. Puhuimme ihokontaktista, imetysasennoista ja keinoista houkutella vauvaa paljaalle rinnalle.”
• ”Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kertoi, että häneltä tulee runsaasti maitoa. Äiti pyrki imettämään useamman kerran samasta rinnasta hillitäkseen maitotulvaa. Äiti mietti, minkä verran uskaltaa tyhjentää toista rintaa, ettei maidontuotanto lisääntyisi entisestään.”
• ”Imetystukipuhelimeen soittava äiti on huolisaan maidontuotannostaan. Sekä vauva että äiti olivat sairastelleet paljon. Vauva oli ollut sairaalassa tiputuksessa ja ollut haluton imemään. Äiti arveli maidon määrän vähentyneen. Äiti kertoi lypsävänsä usein ja imettävänsä aina, kun vauva huoli rintaa. Äiti pohti, oliko hän tehnyt riittävästi töitä maidon määrän nostamiseksi.”
• ”Imetystukipuhelimeen soittanut äiti kyseli, mistä voi tunnistaa sammaksen. Keskustelu eteni kipuun imettäessä. Äiti kertoi, että vauvan imuote oli huono ja äiti oli yrittänyt aktiivisesti parantaa sitä. Äiti kertoi nännin muuttavan väriä imetyksen jälkeen. Juttelimme kivun mahdollisista syistä. Äiti tuntui olevan itse aktiivinen ja pyrki parantamaan imuotetta. Äiti oli myös menossa lääkäriin tarkastamaan, etteivät imemisvaikeudet johtuneet vauvan kireästä kielijänteestä. Muistutin äitiä siitä, että kipulääkkettä saa käyttää myös imetysaikana. Äiti olisi kaivannut kädestä pitäen ohjausta imuotteen tarkastamisessa sekä kivun syiden selvittämisessä.”
• ”Imetystukipuhelimeen soitti viikon ikäisen vauvan äiti. Äidillä oli rintatulehdus, johon hän oli saanut hoidoksi antibiootteja. Alkuun oireet olivat helpottaneet, mutta sitten kipu oli alkanut uudelleen. Äiti mietti, voisiko kyseessä ola sammas, sillä oireet olivat erilaiset kuin tulehduksessa, joka hänellä oli esikoisen vauva-aikana ollut.”